Yhteystiedot

Suomen Senioripuolue
senioripuolue2012
@gmail.com

Puheenjohtaja
Anja Koivistoinen
puh. 0400-277028 anjakoivistoinen04
@gmail.com

Tiedottaja
Pentti Strandman ja
Anne Strandman
puh.014-633871
pentti.strandman@gmail.com



Senioriblogi

  • 12.1.2012 22:37
    Guggenhein epäilyttää
    Lue lisää »
  • 6.9.2011
    Kiitos, mutta ei anteeksi. Onko eläkepommi vanhus?
    Lue lisää »
  • 11.4.2011 22:14
    Kunnat eivät luota julkiseen terveydenhoitoon
    Lue lisää »
  • 9.4.2011 16:25
    Eläkeindeksit ovat lillukanvarsiasioita
    Lue lisää »
  • 5.4.2011
    MIHIN ON KADONNUT ELÄKELÄISTEN VOIMA?
    Lue lisää »
  • 23.2.2011 21:07
    PIENVILJELIJÄLLEKIN KUULUU ELÄKE
    Lue lisää »
  • 19.2.2011 20:32
    Seniorit penkkariajelulle!
    Lue lisää »
  • 19.2.2011 20:23
    Kansanedustajien jääviyssokeus
    Lue lisää »
  • 16.2.2011 21:08
    Mistä on tullut käsitys, että kaikki eläkeläiset ovat hyvin toimeentulevia?
    Lue lisää »
  • 16.2.2011 17:16
    Kuvottavaa politiikkaa
    Lue lisää »

Eläketurvakeskus satuilee

Tiistai 29.6.2010 klo 18:11 - Esko Järvenpää, Jämsän kaupunginvaltuutettu



Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)
tuoreen tutkimuksen mukaan 2000-luvun alkupuolella työstä eläkkeelle
siirtyneiden omaeläkesuhde oli noin 60 prosenttia. Tutkimustulokset
antavat myönteisen, mutta virheellisen kuvan eläketurvalle asetetun
tavoitteen onnistumisesta.

Tutkimuksen kohteena olivat 1999–2003 työstä eläkkeelle siirtyneet
henkilöt. Tutkimuksessa havaittiin, ettei kyseisinä vuosina tapahtunut
isoja muutoksia, vaan eläkkeiden ja palkkojen suhteet säilyivät
tasaisina. Miten tämä on mahdollista kun leikattu indeksi heikentää
eläkkeiden korotuksia niin, että vain palkankorotusten viidesosan
korotusvaikutus siirtyy eläkkeisiin?

Eläkkeiden suhde palkkaan muuttuu hitaasti, tutkijat korostavat.
Omakohtainen havainto jota tukee myös tilastokeskuksen puolueeton
tieto on, että kymmenessä vuodessa eläkkeiden reaalinen ostovoima
alenee n. kymmenen prosenttia, joten 60 %: n alkueläkkeestä onkin
enään jäljellä vain 50 % reaalinen ostovoima, verrattuna eläkkeelle
jääntihetken palkkaan.

Tutkimus on valitettavasti levinnyt laajalti julkisuuteen, viimeksi
sen julkaisi Ilmarisen asiakaslehti. Eläkeläisillä on riittämättömät
keinot oikaista virheellistä tietoa ja siksi monet uskovat leikatun
indeksin vähäiseen heikennykseen. Eläketurvakeskuksen kannattaisi
kuitenkin päivittää tiedotusmoraalinsa kestävän kehityksen mukaiseksi,
suuret ikäluokat eivät satuja hyväksy.

Esko Järvenpää (ssp) kaupunginvaltuutettu Jämsä.
Lähde: www.etk.fi

Ei kommentteja. Avainsanat: eläkkeiden ostovoima

Jättäisikö Suomen ja muuttaisi paratiisiin? En ikinä!

Tiistai 8.6.2010 klo 17:52 - Ulla Lilius


Olen tätä kirjoittaessani Los Pacosissa ja aurinko paistaa, on luvattu yli kolmenkymmenen asteen lämpöä täksikin päiväksi.

Näiden muutamana täälläolopäivän aikana olen käynyt kampaajalla pesettämässa tukkani ja asioinut - suomeksi (Kampaaja oli espanjalainen vanhempi naishenkilo) Olen juonut maitokahvit erinäisissa paikoissa - suomeksi. Ja katuja tarpoessani kuulen joka puolelta suomea.

Espanjan Aurinkorannikko, Fuengirola ja erityisesti sen kaupunginosa Los Pacos ovat monen ikääntyneen suomalaisen, sekä ei rahallisesti rikkaiden  että todella varakkaiden paratiisi. Jos ei ole golfinpelaaja, on ehkä raihnas ja reumaattinen tai astmaattinen ikäihminen. Sää on hyvä raihnaisille luille ja kolotuksille. Mutta täällä on paljon myös nuoria ihmisia, tyoelämssä täysilla mukana olevia sapattivuotta viettäviä, täällä on paljon perheitä, jotka tulevat nimenomaan Fuengirolan tienoille lapsiensa kanssa, koska täällä on Aurinkorannikon suomalainen koulu. 

Mikä minä sitten olen kun olen täällä paratiisissa? Olenko harkitsemassa muuttoa aurinkoon pois Suomen loskakeleistä, syksyn pimeydesta ja sateesta? Vaiko raihnainen seniorikansalainen? No jaa, myönnettävä on, että syksy lokakuun lopusta  jouluun saakka on iän mittaan tullut aina vain väkivaltaisemman tuntuiseksi alati lyhenevine päivineen. Jos minun elakeläisen rahapussissa on säästöön jäänyt lentolipun ja halvan asymisen verran ylimääräistä, olen alkanut joka vuosi harkita pyrähtämistä pariksi viikoksi valoon ja  lämpimään. Ja olen jo muutaman kerran sen tehnytkin. Mutta että kokonaan pois sielunsa maisemasta? Sitä en voisi enää näillä ikävuosilla ajatella. Heti tulee mileenn monta asiaa joita ikävöisin, nousee melkein pala kurkkuun kun vain haaveilenkin sellaisesta. Ei, en minä nyt ole täällä muuttoa tekemässä, en edes harkitsemassa, olen täällä pojanpoikani yo-juhlia viettämässä.

Escuela finlandesan, Aurinkorannikon suomalaisen koulun rehtorina toimii ystäväni vuosien takaa, Juha Helvelahti. Hän istui samassa Suomen ruotsinopettajien hallituksessa, kun olin 2-vuotiskauden yhdistyksen puheenjohtajana. Nuorempi pojanpoikani päätti Escuela finlandesassa peruskoulun ja oli erityisen onnellinen siitä että ruotsin numero nousi 8:aan. Rehtori opetti häntä. "Juhan tunneilla ei voi olla oppimatta.", hän totesi ihastellessani hanen numeroaan. "Miksi?" kysyin. "No siksi että sinne ei voi mennä tehtävät tekemättä ja se pitää tiukan kurin." Kysyin tuntuuko keljulta kun kuri on jämpti. Vastaus oli: "Ei, se on vaan hyva."  Kiitos, Juha! Vanhempi pojanpoika kirjoitti koulusta ylioppilaaksi ja tuloksia piti jännittää loppumetreille saakka, kun nuori mies kiireessaan unohti huomioida ruotsin kielen yhden tehtävän ja 66 pistetta sipaistiin yhteispistemäärästä oitis tauvaan tuuliin. Mutta läpi meni ja juhlat viettettiin Escuela finlandesan koripallokentällä porottavan auringon alla. Rehtorin puhe kosketteli koulun henkeä, nuoria ja alkoholia ja humalahakuisuutta, josta seurauksena sattuu ikäviä asioita. Niiltä ei ollut Aurinkorannikon suomalaiskoulukaan välttynyt.

Espanjanmatkani aikana ehdin havainnoida -tosin hyvin summittaisesti - ikäihmisten asemaa espanjalaisessa yhteiskunnassa. Ulkopuolisena ja vain hajahavaintoja tehden. Luin lehdestä että Espanjassa on 7 miljoonaa eläkeikäistä! Mutta espanjalaispaikoissa syödessäni iltaisin havaitsin miten oli otettu myos mummot ja vaarit nuorten mukaan ruokailemaan tai vain juomaan lasillinen viiniä.

Mielipaikakseni muodostui  lähellä oleva Canteera-baari, jota pitää nuori pariskunta. Baarin televisio nayttää urheilua, vanhat ukot pauhaavat mielipiteitään ja nuori baarinpitajapariskunta hihkuu kommentteja heidän mukanaan. Cervezaa, olutta näkyvät siemailevan. Humalasta ei kuitenkaan ole tietoakaan. Samaisen nuoren Canteeraan isäntäpariskunnan tapasin myös vapaata sunnuntai-iltaa viettämässä Rozuela- ravintolan ulkoterassilla. Olin siellä nuoremman pojanpojan kanssa syömässä. Canteeran pariskunta tervehti ystävallisesti minua, kanta-asiakastaan, ja asettui vajaan parikuisen vauvansa ja vauvan isoisoaidin kanssa siemailemaan sangriaa. Isoisoäiti otti tottuneesti pienokaisen hoivaansa tämän itkiessä. Kohta vauva oli isomummonsa sylissa turvallisessa unessa kaiken mekkalan keskella. Vauvan olin nähnyt nukkuvan vaunussa edellisena paivana hurjan huudon ja mieleipiteenvaihdon keskella Canteera-baarissa. Mutta nyt oli otettu isomummo mukaan ja lähdetty kimpassa iltaa istumaan.Sellainen isomummo haluaisin minäkin olla.

Kaikki suomalaiset Espanajankävijät ylistävät terveydenhoitoa korkeatasoiseksi. On selvää että lyhyen ajan maassa viipyvät saavat matkavakuutuksensa turvin hyvän hoidon hyvissä sairaaloissa. Mutta he, jotka ovat saaneet residenssioikeudet, eli pysyvän maassa-asumisoikeuden saavat sairaanhoidon palvelut ilmaiseksi. Muista kustannuksista sen verran, että asumiskulut ovat kohtuulliset ja ruoka halvempaa. Täällä asuu vuokralla yhden makuuhuoneen ja olohuoneen ja keittiön asunnossa 350 eurolla pitkaaikaisella sopimuksella, turistin piipahtaessa vuokra on 250 euroa viikolta tai minun tapauksessani 9 päivältä. Vihannekset ja hedelmät ovat edullisia ja hyviä ja muutkin ruokakulut ovat edullisia jos osaa "oikein" ostaa. Joku on väittänyt että köyhempienkin suomalaisten eläkeläisten kannattaisi panna rahaa vähän sukanvarteen,kerätä matkarahat kasaan ja tulla viettämään eläkepäiviä aurinkoon.

Summa summarum. Totta puhuen,ei tämä luitenkaan niin halpaa ole että eläkeläinen kuin eläkeläinen pystyisi täällä herroiksi elämään. Jos eläke on 700 e, ei sillä täällä pärjää vaikka matkarahat putoaisivat taivaasta. Tämä on sittenkin melko varakkaiden suomalaisten temmellyskenttää. Ihmisten, jotka osaavat kieliä, jotka ovat tottuneet hakeutumaan erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin. Ja ainakin pitää olla kumppani, jonka kanssa taivastella huonosti toimivia lukkoja tai hoitaa auringon polttamaa selkaa - ja jakaa kustannuksia.

En voi kuvitella kauheampaa asiaa kuin yksinäinen ikääntynyt suomalainen. Yksinäisyys ja raihnaisuus ei muutu iloiseksi asiaksi edes Espanjan auringon alla. Usein vapaa-ajan vietto on halvan viinin lipittelyä ha Suomi-TV:n katselua.

Mutta niin kauan kuin on virtaa ja rahaa, kannatta täällä piipahtaa nauttimassa Välimeren ja Espanjan tarjoamasta auringonvalosta, lämmöstä ja rantakadun ihmisvilinästä - tai Los Pacosin rauhasta. 

 

1 kommentti .

Eläkevarallisuus ja sosiaalijonot kasvavat samanaikaisesti

Maanantai 7.6.2010 klo 23:38 - Esko Järvenpää, SSP:n kaupunginvaltuutettu Jämsä

Eläkeläisten keräämä työeläkevarallisuus ja sen tuotot ovat kasvaneet
ennätyksellisesti.  Työeläkevakuuttajat TELA:n kaikkien
jäsenyhteisöjen sijoitustoiminnan tuotto sitoutuneelle pääomalle oli
vuonna 2009 keskimäärin 15,3 prosenttia. Viime kahdentoista vuoden
aikana kaikkien yksityisten ja julkisten alojen työeläkevakuuttajien
sijoitusten tuotto oli 5,0 prosenttia vuodessa.

Työeläkevakuuttajat TELA:n julkaisema aineisto koostuu
yhteenvetotiedoista, joiden perustana ovat kaikkien
työeläkevakuuttajien tuottotiedot. Kuluvanvuoden maaliskuun lopussa
koko työeläkevarallisuus oli kivunnut 130 miljardin euron
jättilukemaan. Tiedot käyvät ilmi toimijan uusista tiedotteista.

Vastaavasti Tilastokeskuksen viipeelliset tutkimukset osittavat, että
eläkeläisten köyhyysriski ja pienituloisten eläkeläisten lukumäärä
ovat kasvaneet viiden vuoden aikana varsin nopeasti. Vuodesta 2002
vuoteen 2007 pienituloisten eläkeläisten määrä on kasvanut noin 86
500:lla ja eläkeläisten pienituloisuusaste noussut kymmenestä
prosentista 16,6 prosenttiin

Tämä on johtanut siihen, että osan eläkeläisten toimeentuloa
rahoitetaan nyt valtiontalouden kannalta valitettavasti veronmaksajien
kautta, kun samanaikaisesti eläkevarallisuuden tuotot vain lisätään
pääomiin kokonaisena, vaikka puolet niistä riittäisi kasvattamaan tätä
jättipankkia edelleen ja toisella puolella voitaisiin korjata
eläkeläisten ostovoimaa omien rahastojen tuotoista. Julkinen talous
säästäisi ja veteraanieläkeläiset saisivat ansaitut eläkkeensä
oikeasta osoitteesta kunniallisesti.

1 kommentti .