Pohdintaa eläkkeistä ja bonuksista ja vähän muustakin

Sunnuntai 14.2.2010 - Raimo Hakkarainen

Puheet eläkkeiden leikkaamisesta:

Vaikka kuinka asiaa väännettäisiin, me eläkeläiset olemme itse työtä tehdessämme jokaisesta palkasta maksaneet omaa eläkettämme. Eläkkeet ovat menettäneet ja menettävät ostovoimaansa jo muutenkin kiitos taitetun indeksin, joten eläkkeisiin ei missään nimessä saa tehdä enää ylimääräisiä heikennyksiä.
Kaikki, joiden eläke on alle puolentoista tonnin bruttona/kk nykypäivänä Suomessa, joutuvat taiteilemaan hernekeitto ja nuudelilinjalla selvitäkseen kuukaudesta toiseen. Ruokahan on oikeastaan ainoa asia mistä pakollisten elämiseen liittyvien kustannusten jälkeen pystyy tinkimään. Sen hyväksyn että suuria eläkkeitä leikataan, alaraja voisi olla 5000 e/kk lähtien aina kymmenien tuhansien eläkkeisiin asti. Kohtuus on oltava siinäkin että otetaan niiltä joilla on mistä ottaa.
 

Eläkeputken katkaiseminen:
Samoin eläkeputken katkaiseminen kokonaan on minusta hyvin kyseenalainen teko. Hallituksen on aivan turha luulla että joku 55-62-vuotias työttömäksi jäänyt enää saisi töitä muuten kuin aivan poikkeuksellisessa tapauksessa.
Eläkeläiselämän julmaa arkea:
Viime viikolla minulle kerrottiin että vuokralla asuva eläkeläispariskunta oli joutunut pyytämään ruokarahaa omilta työttömiltä lapsiltaan, jotta saivat syödäkseen. Pienet eläkkeet olivat kuluneet lääkkeisiin ja muihin pakollisiin laskuihin.

Vanhusten kohtelu:
Uutiset vanhusten kohtelusta ja "ylilääkityksestä" sekä kuolemaan johtavasta huonosta hoidosta huolettaa meitä ikääntyviä ihmisiä. Näitä ikäviä asioitahan on selvitelty oikeudessakin. Yhä useampi vanhetessaan on alkanut laatia hoitotestamentteja. Hoitotestamentti on vapaamuotoinen asiakirja, jolla henkilö ilmoittaa, ettei halua  elämäänsä keinotekoisesti jatkettavan esimerkiksi pitämällä häntä hengityskoneessa onnettomuuden jälkeen, jos nopeaa toipumista ei ole odotettavissa. Mutta minusta henkilökohtaisesti tällaisten sopimusten tekoon ei saa liittyä painostusta tai manipulointia ainakaan yhteiskunnan taholta. On huolehdittava siitä että jokaisella vanhuksella on joku omainen tai lähimmäinen joka on voimien vähetessä hänen äänitorvensa.
 
Suomalaisten oikeudentaju ja yli ymmärryksen menevä bonusjärjestelmä:
Suomalaiset sinnitellessään alle tuhannen euron eläkkeellä tuntevat itsensä loukatuksi ja nöyryytetyiksi lukiessaan kymmenien tuhansien, ei, satojen tuhansien bonuksista. He miettivät voiko joku ihminen olla niin hyvä ja arvokas, että saa korkean palkan päälle 11,8 milj,€ . Väitän että ei voi.Olisiko näissä bonuksissa mitä ottaa? Bonuksen saaja tuskin edes huomaisi muutaman miljoonan nipistystä.
Bonukset kuulemma kannustavat ihmisiä yltämään extra-saavutuksiin työssään. Eikö kymmmenien tuhansien palkka enää kannusta? Olemme toden totta jakautumassa kahteen kastiin tässä aikaisemmin tasa-arvoisessa Suomenmaassa.