Huijattu sukupolvi

Maanantai 23.8.2010 klo 15:01 - Esko Järvenpää (SSP) kaupunginvaltuutettu Jämsä.

Suomen hallitus puhuu yhtä ja tekee toista. Tuoreen sosiaali- ja
terveysministerin Juha Rehulan (kesk) mukaan Suomen pitää vähentää
köyhien lukumäärää 150 000:lla. Tavoite liittyy EU-maiden
sosiaaliministerien kesäkuun alussa Luxemburgissa hyväksymään
linjaukseen, jonka mukaan EU:n köyhien määrän pitää pudota 20
miljoonalla vuoteen 2020 mennessä (7.6.10 HS.).

Samanaikaisesti hallitus on päättämässä asumisen energiaverojen
nostosta 14 % sekä suunnittelee uutta kotiveroa ja kiinteistöveron
korotusta. Terveydenhoitomaksut nousivat seitsemän prosenttia ja
kaikkien hyödykkeiden arvonlisäverot nousivat heinäkuun alussa, tosin
ruoka vähän halpeni. Eläkkeet nousivat vuoden alussa 0- 0,26
prosenttiin. Leikattu indeksi on kymmenen viimeisen vuoden aikana
leikannut tehokkaasti työeläkkeiden ostovoimaa noin kymmenen prosentin
verran, näiden tietojen valossa eläkeläisten köyhtyminen vain jatkuu.

Lisäksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF suosittelee kymmenen vuoden
sopeutusohjelmaa Suomen julkiseen talouteen. Väestön ikääntymisestä
johtuva julkisen talouden kestävyysvaje pitäisi IMF:n Suomen
maatutkijoiden mukaan poistaa vuoteen 2020 mennessä.  Tämäkin
vakavasti otettava tavoite tarkoitta vain temppuja joilla eläkeläisten
hyvinvointia kavennetaan.

Ikäsyrjintä saa yhä vakavampia
ilmenemismuotoja, tuntuu kuin olisimme huijattu sukupolvi. Lievänä
lohtuna voi pitää sitä, että meillä on äänioikeus ja oma puolue.

Otetaan Ruotsista taas mallia: eläkeläisille verohelpotuksia!

Sunnuntai 15.8.2010 - Matti Hölsä

Nyt kannattaisi meidän hallituksemme ottaa oppia Ruotsista. Siellä näet pääministeri Reinfeldt (kok) on lupaillut eläkeläisille verohelpotuksia.

Meillä on eläkkeiden verotus ollut käsittämättämästi kovempaa kuin palkkojen verotus. Nykyinen hallitus otti aikanaan verojen korjauksen hallitusohjelmaansa. Jotain tehtiin, mutta vieläkään ei olla tasoissa.

Puhumattakaan alemmasta verotuksesta. Se nimittäin olisi enemmän kuin kohtuullista nykyisen taitetun indeksin syömille eläkkeille.

Reinfeldt ehdottaa eläkeveroille 18-69 euron helpotusta kuukaudessa. Nämä on nykyisellä palkkatasollamme naurettavan pieniä summia; pieni- ja keskiläkeilaiselle ne olisivat viikon tai kuukauden ruokalasku!

Eduskunnan ulkopuolinenkin voi vaikuttaa

Sunnuntai 8.8.2010 klo 17:14 - Esko Järvenpää, Jämsän kaupunginvaltuutettu

Senioripuolue piti esillä edellisistä eduskuntavaaleista lähtien
eläkeläisten köyhyyttä ja erityisesti kotiäitiveteraanien alhaista
eläketasoa, hehän hoitivat sodanaikana kotitöiden lisäksi miesten
työtkin, myöhemmin työura luotiin kotona, eikä työeläkettä kertynyt.
Kannanotoilla saatiin vanhojen valtapuolueiden omatunto heräämään ja
se on nyt johtanut päätökseen takuueläkkeistä.

Takuueläkkeistä ei ole kuitenkaan apua jos pieni työeläke ja
kansaneläke yhdessä ylittävät sen 685 € rajan.
Edelleen on kampanjoitava eläkekorotuksien palauttamiseksi palkkoja
seuraavaksi niin kuin alun perin v.1962 sovittiin ja vuoteen 1977
saakka toimittiinkin. Eläkkeiden ostovoiman korjaukseen on viime
vuosina syntynyt resurssit eläkelaitosten rahastojen hyvistä
tuotoista.

Eläkeläisten verotuksen oikaisua on myös monissa kannanotoissa
vaadittu ja nyt siihen on budjetissa ainakin varauduttu, toteutuessaan
se keventäisi  keskimääräistä eläkettä ansaitsevan verotusta noin
viiden prosentin verran. Budjettineuvotteluja kannattaa seurata
pysyykö tämä hallitusohjelmassakin luvattu tavoite mukana loppuun
asti.

Huoltosuhde on kunnossa

Maanantai 2.8.2010 klo 10:17 - Esko Järvenpää, Jämsän kaupunginvaltuutettu

Huoltosuhde on hallinnassa.

Suuria ikäluokkia, huoltosuhdetta ja väestön ikääntymistä käsitellään
mediassa oudolla tavalla, ikään kuin ilmiö olisi tullut puskasta.
Suuret ikäluokat syntyvät sotiemme veteraanien perheisiin heti sodan
jälkeen ja sen huomioivat myöhemmin eläkesuunnittelun asiantuntijat
vuonna 1962 kun työeläkelaki laadittiin. Tämä ikäluokka oli helppo
huomata, olivathan he jo silloin koulussa.

Myöhemmin tämä porukka teki töitä niin, että Suomesta tuli
hyvinvointivaltio. Mitään syytä ei ole syyllistää nykyistä
seniorisukupolvea, monet ovat tehneet yli neljänkymmenen vuoden
työuran, johon nykyään ei enää päästä koska työnteko aloitetaan
aiempaa myöhemmässä vaiheessa. Suuret ikäluokat ovat eläkkeensä
ansainneet.

Valitettava ikäsyrjintä näkyy jopa politiikkojen puheissa sekä teoissa,
ja siitä syystä on syntynyt Senioripuolue . Se pyrkii parlamentaarisin
keinoin vastustamaan taloudellista ikäsyrjintää. Viimeksi
professori Sirkka- Liisa Kivelän ja muiden asiantuntijoiden toimesta
on perustettu Senioriliike joka puolestaan pyrkii torjumaan henkistä
ikäsyrjintää, joka valitettavasti lisääntyy hyvien tapojen heiketessä.

Huoltosuhde, josta budjettiriihessäkin oltiin huolissaan, on myös
kunnossa. Maan eläkeasiantuntijan Eläketurvakeskuksen mukaan
eläkeasiat ovat vuoteen 2050 saakka hyvin hallinnassa. Selvitystä
tukee se, että Suomen työeläkevarallisuus oli maaliskuun lopussa
muhkeat 130 miljardia € ja keskimääräiset vuosituotot ovat olleet
viimeisen kymmenen vuoden kuluessa jopa viisi miljardia €.

Hyvästä tuotosta puolet voisi käyttää jo nyt eläkkeiden ostovoiman
kohentamiseen ja näin saataisiin dynamiikkaa myös kuntatalouteen.
Julkishallinnon talouden kannalta olisi viisaampaa myöntää
eläkeläisten asumistukea, heidän omista rahastoistaan, sosiaaliluukun
sijaan. Eläkevarallisuus on hankittu vuodesta 1962 lähtien nykyisten
eläkeläisten työstä, ja sitä on siivittänyt lisäksi hyvä
sijoitusosaaminen.

Esko Järvenpää (SSP) kaupunginvaltuutettu Jämsä.

Eteläinen naapurimaamme ja seniorikansalaiset

Torstai 29.7.2010 klo 1:21 - Ulla Lilius, Lahti

Helle oli päivän puheenaihe vieraillessani Eestissä nyt heinäkuussa. Hukkumistilastot ovat siellä tosi synkeää luettavaa. Puolessa vuodessa kuolleiden määrä on jo suurempi kuin koko edellisvuotena.

Juttelimme paljon Eestin eläkkeistä eläkkeellä olevien ystävieni kanssa. Eestissä eläkkeen saavat kaikki 57 vuotta täyttäneet. Varsin yleinen käytäntö on että eläkkeellä tehdään töitä mikäli terveys sallii saadakseen eläkkeen lisäksi elämiseen kaivattavaa lisätukea. Eläke ei näet riitä elämiseen, varsinkaan jos olet yksinäinen ja asut Tallinnassa. 57 vuotta on alhainen eläköitymisikä.Ystäväpariskuntani pärjää nippanappa eläkkeillään. Mutta yksin kumpikaan ei pärjäisi. Toinen heistä maksaa asumiskustannukset ja toinen muut kuukausikulut. Ystäväparikunnan mies lopetti työnteon 71-vuotiaana terveyden alkaessa reistailla. Rouva jatkaa vielä opettajana opettaen paria opertusryhmää, mikäli yksityiseen kielikouluun on tulijoita. Lama on verottanut kielten opiskeluakin.Ystävättäreni sanoo että parikin opetusryhmää vuodessa tietää sopivasti lisätienestiä että voi jopa säästää ja piipahtaa Suomessa ensi kesänä.

Eläkkeet Eestissä ovat suuruudeltaan noin 400 euroa. Eli ystäväperheeni tienesti tulee olemaan noin 800 euroa kuukaudessa yhteensä, kun kumpikin ovat eläkkeellä.Vertauskohtana mainittakaoon että bensalitra maksaa vähän yli euron, kahvikuppi samoin. Perheen pään sairastelu sai vaimon huolen murtamaksi. Miten hänen käy jos elämänkumppania ei ole? Silloin asunnosta olisi muutettava tuntemattomaan koska hänellä ei ole varaa yksin sitä ylläpitää. Hän luki huolestuneena vuosi sitten lehdestä että eläkkeitä on kaavailtu alennettavksi kun kerran palkkojakin pienennettiin. Mutta eläkkeisiin ei ole onneksi kajottu varsin hyvin tietäen että niistä ei ole enää varaa nipistää.

Eesti siirtyy euroon vuoden 2011 alusta ja se sekä innostaa että huolettaa eestiläisiä. Mitäpä jos hinnat nousevat? Niinhän Suomessakin kävi. Toisaalta vallalla tuntuu olevan kanta että euroon siirtyminen on ratkaisevan tärkeä viimeinen askel tiellä Eurooppaan kauemmaksi Venäjästä. Euro on vakuus siitä että Eesti on yksi Euroopan unionin maista.

Eestiläinen opettajatuttavani, saksan opettaja, jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten, möi siinä vaiheessa leskeksi jäätyään omakotitalon ja osti keskustasta kolmen huoneen ja keittiön asunnon. Kun talorahoista jäänyt eläkkeen lisä oli kulutettu, asuminen tuli liian kalliiksi, oli myytävä sekin asunto ja ostettava yksiö. Nyt hän joutuu joka kuukausi ottamaan myydystä asunnosta yksiön ostamisen jälkeen yli jääneestä rahasummasta  muutaman sata kroonia. Mitä sitten kun ne rahat on käytetty? Hän toteaa että sitten hän ei tiedä mitä hän tekee kun elämisestä olisi selvittävä pelkän eläkkeen varassa.

Ystäväperheeni eläke, henkivakuutus, tuki ja turva on aivan Suomenlahden rannalla oleva kesämökki maapläntteineen. Ainutlaatuinen paikka Suomenlahden avautuessa kuin taulu olohuoneen ikkunasta järvelle katsottaessa. Rantakivillä istuskelevat lokit, onpa siellä näkynyt merimetsokin. Ystäväni odottavat suhdanteiden paranemista myydäkseen rakkaan mökkipaikkansa, jonka viereiselle tontille kapellimestari Eri Klas rakensi kauniin huvilan, jonka hän möi pari vuotta sitten. Olen varma että ystäväni aikoinaan television kooperatiivin alueelta ostama, sattuman kautta hänen tietoisuuteensa tullut vapaa tontti, on loppujen lopuksi oleva ystäväpariskuntani pelastus heidän ikääntyessään. Siitä he saavat rahaa asumiseen, terveydenhoitoon ja konserteissa käyntiin.

Nuorempi polvi ehtii pikku hiljaa kartuttaa eläkkeitään kun aikanaa jäävät eläkkeelle. Niukkuus vaikka onkin ankara isäntä, on myös kekseliäisyyttä ruokkiva osa eestiläistä ikäihmisen elämää. Ei siellä ollelnkaan sen paremmin vanhoja ihmisiä hoideta kuin täällä Suomessa. Ehkä hoidon puute ja kalleus omalta osaltaan lisää omatoimisuuden ylläpitämistä. ja kontaktin ylläpitämistä ulkomaille muuttaneisiin perheenjäseniin, jotka auttavat niukkuuden keskellä kamppailevia vanhempiaan tai muita läheisiään.

PS. Käytän sinnikkäästi eteläisestä naapurimaasta nimitystä Eesti ja kansalaisista nimitystä eestiläiset, sillä edellä mainitut ystäväni ja kaikki tapaamani eestiläiset ihmettelevät miksi heidän maansa on suomalaisille viralliselta nimeltään Viro. Virumaa on maakunta mutta maa on Eesti.

Tehdään harmaasta muotiväri

Torstai 15.7.2010 klo 22:23 - Ulla Lilius

Ukkonen on kolistellut Hollolan suunnalla. Onneksi satoi. Mutta nyt on kuin olisi akvaariossa. On lämmin ja kostea ilta.

Olen melko laiskasti lueskellut päivälehtiä, kesä kun on! Mutta lehdessä kuin lehdessä on ainakin yksi kirjoitus joko Suomen vanhenemisesta tai koko Euroopan vanhenemisesta. Ja siitä miten ikääntyvät ihmiset on pidettävä töissä ja siitä, miten huoltosuhde on vinksallaan. Tai miten huonosti vanhuksia kohdellaan.

Jotenkin on vallannut syyllinen olo. Värjäytän tukkani harmaan juurikasvun peittoon, ettei jo kauaksi näkyisi että sieltä se yhteiskunnan elätti, harmaa pantteri, taapertaa. Tarkemmin kun mietin, minulla ei ole pätkääkään syyllisyyttä siitä että jäin eläkkeelle vähän vaille 64-vuotiaana. Tein ahkerasti töitä kymmenet vuodet. Olin valtakunnallisestikin kehittämässä omaa alaani. Tein välillä kahtakin työtä - ja maksoin veroja ja työeläkemaksua. Olen auttanut jälkikasvuani rahallisesti nyt ja aikaisemmin. Mummojen kukkaronnyörit ovat tunnetusti aika höllässä.

Mutta en pidä tunteesta että jos minulla on jokin terveysongelma, joudun odottamaan hoitoa ja hyväksyä ongelman pahenemisen. Tänään viimeksi kuulin 70-vuotiaasta rouvasta jolla todettiin syöpä ja vasta 5 kk:n jälkeen asia nyt huomenna hoidetaan. Olen alkanut kuunnella lääkäreiden diagnoosejakin tarkalla korvalla. Jos lääkäri katsoo röntgenkuvaa ja toteaa että ihan normaalia ikään kuuluvaa muutosta tai että ei tarvitse tehdä mitään, epäilys herää ja mietin kuumeisesti olisko varaa hankkia second opinion eli toisen lääkärin lausunto. Teinkin se yhden kerran. Aloin pohtia että näinköhän kuntani hoitaa minua asianmukaisella tavalla, panin säästöni sileäksi ja kävin oikein Helsingissä asti hakemassa alan suomalaiselta huippuasiantuntijalta lausunnon. Hän totesi aivan saman minkä lääkäri Lahdessakin! Sain siis pitkän nenän. 

Joskus minua säälittää lääkäreiden asema heidän hoitaessaan ikäihmisiä. Priorisointi on isketty takaraivoon, lähetteitä ei saa herua liian kepein perustein ja silti lääkärit haluavat hoitaa ja auttaa potilaitaan. Hippokrateen valakin sitä jo edellyttää. 

Sama harmaantuminen on puheenaiheena läpi koko Euroopan. Mutta meidän yhteiskuntamme arvot suhteessa vanhuuteen ovat vain niin paljon kovemmat. Olemme hiljainen muita häiritsemätön kansa.  Naapuri seinän takana saa olla rauhassa ja niin saan minäkin! Isovanhemmat, hiljaa köpöttelevät katujen tukkeet ovat oma juttunsa. Minusta yhdyskuntasuunnittelussa pitäisi noudattaa diversiteettiperiaatetta - hieno sana! Se on sitä mitä menestyvät kansainväliset yrityksetkin noudattavat eli palkkaavat eri-ikäisiä, -sukupuolisia, -näköisiä, -kokoisia palvelukseensa. Eli henkilöstön pitää olla asiakaskuntansa näköistä. Siksi minä, jos olisin arkkitehti, jolla olisi yksinvaltijan valta, tekisin piazzoja, pienoislähiöitä tai olopihoja, joiden ympärillä olisi taloja joissa asuu vanhoja ihmisiä, nuoria ihmisiä ja lapsia. Piazzalla he tapaisivat ja lastentarhassa mummot ja vaarit kävisivät mummoilemassa ja vaareilemassa ja pitämässä sylissä pieniä. Kadut olisivat kaartuvia ja jalankulkijan hitaastikin kuljettavia. Niillä kaduilla olisi sellaisia motorisoituja "nojatuoleja" joilla huonojalkaiset ja sydänvaivaiset ihmiset voisivat huristella. Kyllä kaikki Espanjankävijät tietävät, mitä vempeleitä tarkoitan.Ja kirjastotalon yhteydessä olisi kaksi kertaa viikossa lavatanssit kaikille.

No, edelläolevaa voisi jatkaa ja antaa vain mielikuvituksen lentää. Mutta ideani on että yhteiskuntamme lokeroi liikaa. Selvää on että työikäisille lapsiperheille täytyy olla tarjolla asunnot, koulut, päivähoidot ym mutta aivan siinä samassa menisi muutama mummo ja vaarikin - ihan noin vain malliksi, että kaikki yhteiskuntamme jäsenet eivät ole kauniita ja rohkeita. Unelmani olisi että hyvät päättäjät saisivat hoidettua yhteiskuntamme niin hyvälle tolalle että täällä ei masennus olisi enää suurin eläköitymisen syy, harmaasta tulisi mieliväri ja lapsuus, nuoruus, aktiivi-ikä, eläköityminen ja vanhuus, millä nimillä eri ikävaiheita kutsutaankin, olisivat elämän rikkaus - ei vääristymä.

Siteeraan Lahden kaupunginjohtaja Myllyvirtaa, joka esitellessään Lahtea pohjoismaisille vieraille totesi että ongelmana Lahdessa on että sen väestö vanhenee muuta Suomea nopeammin mutta että hän itsekin vuosi vuodelta suhtautuu aina vain suopeammin vanhuuteen.

Miettikääpä, harmaa on aika tyylikäs väri!

Eläketurvakeskus satuilee

Tiistai 29.6.2010 klo 18:11 - Esko Järvenpää, Jämsän kaupunginvaltuutettu

Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)
tuoreen tutkimuksen mukaan 2000-luvun alkupuolella työstä eläkkeelle
siirtyneiden omaeläkesuhde oli noin 60 prosenttia. Tutkimustulokset
antavat myönteisen, mutta virheellisen kuvan eläketurvalle asetetun
tavoitteen onnistumisesta.

Tutkimuksen kohteena olivat 1999–2003 työstä eläkkeelle siirtyneet
henkilöt. Tutkimuksessa havaittiin, ettei kyseisinä vuosina tapahtunut
isoja muutoksia, vaan eläkkeiden ja palkkojen suhteet säilyivät
tasaisina. Miten tämä on mahdollista kun leikattu indeksi heikentää
eläkkeiden korotuksia niin, että vain palkankorotusten viidesosan
korotusvaikutus siirtyy eläkkeisiin?

Eläkkeiden suhde palkkaan muuttuu hitaasti, tutkijat korostavat.
Omakohtainen havainto jota tukee myös tilastokeskuksen puolueeton
tieto on, että kymmenessä vuodessa eläkkeiden reaalinen ostovoima
alenee n. kymmenen prosenttia, joten 60 %: n alkueläkkeestä onkin
enään jäljellä vain 50 % reaalinen ostovoima, verrattuna eläkkeelle
jääntihetken palkkaan.

Tutkimus on valitettavasti levinnyt laajalti julkisuuteen, viimeksi
sen julkaisi Ilmarisen asiakaslehti. Eläkeläisillä on riittämättömät
keinot oikaista virheellistä tietoa ja siksi monet uskovat leikatun
indeksin vähäiseen heikennykseen. Eläketurvakeskuksen kannattaisi
kuitenkin päivittää tiedotusmoraalinsa kestävän kehityksen mukaiseksi,
suuret ikäluokat eivät satuja hyväksy.

Esko Järvenpää (ssp) kaupunginvaltuutettu Jämsä.
Lähde: www.etk.fi

Huomio huomio - eläkeläiset ja eduskuntavaalit!

Lauantai 26.6.2010 klo 10:36 - Ulla Lilius, Hämeen paikallisoaston puheenjohtaja

Veikko Räntilä , johdon ja työelämän kehittäjä Tampereelta kirjoittaa juhannusaaton 25-6-10 Helsingin Sanomien Mielipide-sivulla tärkeää asiaa otsikolla Eläkeläisten asema nostettava ensi vaaleissa politiikan keskiöön.

Veikko Räntilä pahoittelee kirjoituksensa aluksi sitä että eläkeläiset eivät itse pidä ääntä tarpeeksi. Senioripuolue yrittää eri foorumeilla nostaa eläkeläisten asiaa esille, on käynyt herättelemässä kansanedustajia Ediskunnassa, ministereitä ja kirjoittanut asiasta valatkunnallisisin ja paikallisiin lehtiin. Senioripuolue on eläkeläisten tavoin  pienin rahallisin resurssein toimiva 1, 4 miljoonaisen eläkeläis- ja senioriväestön puolestapuhuja. Siinä missä vanhat puolueet laittavat lehtiin puolen sivun ilmoituksiaan mainostaakseen itseään me kirjoitamme yleisönosastonkirjoituksia ja niissä nostamme esiin tärkeitä asioita eläkeläisten epäkohtien esille tuomiseksi.

Minulle soitti eläkeellä oleva rouva Hämeestä. Hän totesi puhelussa että Senioripuoluetta tarvitaan, koska sillä on eläkeläisten kannalta "ihan oikeita asioita" ajettavanaan. Kysyin mitä ne oikeat asiat hänen mukaansa ovat. Hän vastasi että ne ovat arvostamista tehtyä työtä ja ammattitaitoa kohtaan, koska eläkkeellä oleminen ei sitä mitenkään voi mitätöidä. Eläkkeiden ostovoiman hupeneminen ja ikääntyvien turvallisuuskysymykset askarruttivat myös soittajaa. Puhelun aikana tuli myöskin selväksi se että soittaja ei uskonut ollenkaan entisen oman puolueensa haluun edes päästää eläkeläisten ääntä puolueessaan kuuluviin. Keskustelimme myös siitä että eläkeläisiä on ollut vaikea saada aktiivisiksi toimijoiksi. Siihenkin rouvalla oli selitys. Hän sanoi että viimeiset työvuodet olivat menneet työssä rämpimiseen nuorempien selvästi osoittaessa että rouvan olisi jo aika siirtyä eläkkeelle, pois nuorempien tieltä. Arvostusbarometrin lukemat putosvat mitä lähempänä eläköityminen oli.

Veikko Räntilä kirjoittaa HS:n mielipidekirjoituksessaan juuri samasta asiasta, josta keskustelin em. puhelun aikana. Räntilä toteaa että eläkeikärajan nostonpuheiden yhteydessä ei keskustella ikääntyneen ihmisen arvon ylläpidosta. Työikäisenä ihmisellä on välinearvo, mutta itseisarvo ihmisenä on puutteellinen. Räntilä korostaa arvokeskustelussa kirkon merkitystä. Hänen mielestään ortodoksiessa kirkossa arvokeskutelua on käyty. Pitäisi puhua ja kirjoittaa vanhuudesta ja viisaudesta.

Minä panen toivoni uuteen arkkipiispaan Kari Mäkiseen, jonka virkaanasettajaissaarna oli hieno. Arkkipiispa Mäkisen saarna pohjautui Luukkaan evankeliumin kertomukseen köyhästä Lasaruksesta, jonka rikas mies ajaa oveltaan. En voi muuta sanoa kuin että sattuipa hyvään saumaan arkkipiispan saarnateksti. Mieleeni jäi saarnan saama kommentti siitä että saarna oli enemmän kuin kympin arvoinen. Me elämme saarnan vertauskuvan mukaisesti rikkaan miehen talossa, jonka portilla köyhät lasarukset kerjäävät!

Uusliberalistista maailmankuvaahan meillä Suomessakin oikein hartiavoimin ylläpidetään. Saarnan mukaisesti rikkaan miehen  rikastuttaminen ei Lasaruksen, pienen eläkeläisen, osaa paranna. Päivastoin, rikasta huolettaa se että köyhän almut kasvavat liian suureksi esteeksi rikastumiselle. Sattuo silmiini entisen pääministerimme uudesta työstään saama vuosiansio 200 000 euroa. Siitä voi hyvin laskea kuukausipalkan. Minun eläkkeeni on todella söpön suuruinen! Totta tietenkin on että suurista palkoista maksetaan suuria verojakin yhteiskunnan rattaiden pyörittämiseksi. Ihmettelen kuitenkin miksi media ei ole arkkipiispa Mäkisen saarnaa näkyvämmin nostanut keskustelun keskiöön. Se jos mikä olisi arvoista keskustelemista.

Veikko Räntilä kirjoitukseen on kerätty kaikki eläköitymisen, työelämän loppuvaiheiden, ikääntyvien palveluiden, vanhushoidon ongelmakohdat. Ansiokkaasti. Hän lopettaa mielipidekirjoituksensa ennustuksella että ensi hallituskaudella ikääntyvien eläkkeet nousevat väkisten pintaan kun julkistalouksen säästöt toteutetaan. Silloin revitään myös auki eläkevarojen sijoitustoiminta. Vielä on rauhallista mutta odotettavissa on turbulenssia - turvavyöt kiinni.

Eläkeläiset, herätään, eduskuntavaalit ovat tulossa! Minä olen ainakin pannut jo herätyskellon soittamaan.

Jättäisikö Suomen ja muuttaisi paratiisiin? En ikinä!

Tiistai 8.6.2010 klo 17:52 - Ulla Lilius

Eläkevarallisuus ja sosiaalijonot kasvavat samanaikaisesti

Maanantai 7.6.2010 klo 23:38 - Esko Järvenpää, SSP:n kaupunginvaltuutettu Jämsä

Eläkeläisten keräämä työeläkevarallisuus ja sen tuotot ovat kasvaneet
ennätyksellisesti.  Työeläkevakuuttajat TELA:n kaikkien
jäsenyhteisöjen sijoitustoiminnan tuotto sitoutuneelle pääomalle oli
vuonna 2009 keskimäärin 15,3 prosenttia. Viime kahdentoista vuoden
aikana kaikkien yksityisten ja julkisten alojen työeläkevakuuttajien
sijoitusten tuotto oli 5,0 prosenttia vuodessa.

Työeläkevakuuttajat TELA:n julkaisema aineisto koostuu
yhteenvetotiedoista, joiden perustana ovat kaikkien
työeläkevakuuttajien tuottotiedot. Kuluvanvuoden maaliskuun lopussa
koko työeläkevarallisuus oli kivunnut 130 miljardin euron
jättilukemaan. Tiedot käyvät ilmi toimijan uusista tiedotteista.

Vastaavasti Tilastokeskuksen viipeelliset tutkimukset osittavat, että
eläkeläisten köyhyysriski ja pienituloisten eläkeläisten lukumäärä
ovat kasvaneet viiden vuoden aikana varsin nopeasti. Vuodesta 2002
vuoteen 2007 pienituloisten eläkeläisten määrä on kasvanut noin 86
500:lla ja eläkeläisten pienituloisuusaste noussut kymmenestä
prosentista 16,6 prosenttiin

Tämä on johtanut siihen, että osan eläkeläisten toimeentuloa
rahoitetaan nyt valtiontalouden kannalta valitettavasti veronmaksajien
kautta, kun samanaikaisesti eläkevarallisuuden tuotot vain lisätään
pääomiin kokonaisena, vaikka puolet niistä riittäisi kasvattamaan tätä
jättipankkia edelleen ja toisella puolella voitaisiin korjata
eläkeläisten ostovoimaa omien rahastojen tuotoista. Julkinen talous
säästäisi ja veteraanieläkeläiset saisivat ansaitut eläkkeensä
oikeasta osoitteesta kunniallisesti.

Eläkeläisten eläketurva on romutettu

Maanantai 24.5.2010 klo 23:05 - Reijo Kauppila, valtiot. tri

Suomessa ei ole pelkoa siitä, että tavallinen eläkeläinen tulisi saamaan liikaa eläkkeitä. Siitä pitää huolen maamme hajautettu ja korruptiivinen työeläkejärjestelmä ja eläkeleikkurit. Viime vuoden aikana eläkeläisten varoja hävisi yli miljardi euroa hallintoon ja eläkesäätiöiden ”kähmintänä” omaan kassaan.  

Eläkeläisiltä eläkkeitä leikkaa kaksi armotonta leikkuria, jotka eduskunta on hyväksynyt. Varsin yksimielisiä aletaan olla siitä, että työeläkkeiden taitettu indeksi leikkaa kohtuuttomasti eläkeläisten ostovoimaa. Rohkenen olla toista meiltä kuitenkin siitä, mitä Kauko Mäntymäki ansiokkaassa kirjoituksessaan epäili (Al 20.5), ettei varoja olisi tarpeeksi taitetun indeksin korjaamiseen. Mikä kerätyt varat käytettäisiin todella eläkkeisiin ja varat sijoitettaisiin tuottavasti ja turvallisesti, ei olisi epäilystäkään siitä, etteikö rahat riittäisi.  Tämä edellyttää tietenkin riskisijoituksista pidättäytymistä, kuten esim. Kreikan tapaisiin valtioihin sijoittamista ja korruptiivisten eläkejärjestelmän uudistamista.

 Hallitus on sitkeästi pitänyt kiinni leikatusta eläkeindeksistä, joka ei seuraa yleistä palkkaindeksiä. Tämä vähentää eläkeläisen ostovoimaa 1-3 % keskimäärin vuodessa.  Kymmenen vuoden aikana leikkurin vaikutus eläkkeisiin on ollut keskimäärin 2.2 % vuodessa.  Eläkeläisen elinaikana eläkkeen ostovoima putoaa noin 20-40 %. Leikattu eli taitettu eläkeindeksi pienentää eläkkeen ostovoimaa 1500 euron eläkkeestä jopa 600 euron verran.  Tänä vuonna leikattu eläkeindeksi tulee vaikuttamaan eläkkeisiin voimakkaasti. Eläkkeet eivät nousseet vuoden alussa juuri lainkaan, mutta palkat nousevat alasta riippuen useita prosentteja.

Toinen leikkuri, elinikäleikkuri leikkaa suoraa euromääräistä eläkettä. Tämä koskee vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneitä eläkkeelle siirtyviä henkilöitä ja sen vaikutus on jo ensi vuonna merkittävä.  Eläkkeiden leikkaamista elinikäkerroimen avulla on perusteltu ihmisten elinajan laskennallisella pitenemisellä. Tämä leikkuri tulee leikkaamaan syntymävuodesta riippuen varsinaista eläkkeen euromäärää 5- yli 20 prosenttia.  Esim. 2000 euron eläkkeestä vuonna 1962 syntyneelle leikkaus on 10 % eli 200 euroa, vuonna 1972 syntyneeltä leikataan 15 % eläkettä eli 300 euroa, vuonna 1986 syntyneeltä leikkaus on jo 20 % eli 2000 euron eläkkeestä 400 euroa. 

Yhdessä mainitut eläkeleikkurit vaikuttavat siten, että eläkkeiden ostovoima iän karttuessa jää alle puoleen siitä, minkä sen tulisi olla, siis 60 % palkasta. Tämä  merkitsee  nykyisen eläkejärjestelmän täydellistä romuttamista. Näiden eläkeleikkurien takia rahastojen karttuminen turvataan, mutta eläkeläisiä putoaa joka vuosi tuhansia toimeentulotuen varaan.  

Hallitus suunnittelee torpparilakia eläkeläisille

Maanantai 24.5.2010 klo 22:11 - Esko Järvenpää, Jämsän kaupunginvaltuutettu

Eläkeyhtiöiden ylivaltaa!

Maanantai 19.4.2010 klo 15:28 - Matti Hölsä, Senioripuolueen Helsingin osaston pj.

Työeläkkeemme maksetaan työssäolevien palkoista kerättävillä eläkemaksuilla. Osa näin kerätyistä rahoista on rahastoidaan ja sijoitetaan eläkkeiden maksun turvaamiseksi huonoina aikoina.

Maassamme näitä eläkerahoja hoitavat yhä yhtiöiden omat eläkekassat ja eläkevakuutusyhtiöt. Yhä enemmän jälkimmäiset ja yhä vähemmän edlliset.

Eläkemaksuja ja kerättyä eläkevarallisuutta - kuuluisia eläkerahastoja - hoitavat nykyään suuret vakuutusyhtiöt, eduskunnan valvonnassa. Tämä tuntuu oikein hyvältä, asia ovat kunnossa.

Vai ovatko? Juuri tänään uutisoitiin, että suurin osa kansanedustajista ei ymmärrä eläkematematiikasta ja rahojen hoidosta mitään. Käytännössä kaikki päätökset valmistellaan näissä vakuutusyhtiöissä ja eduskunta siunaa ne.

Vakuutusyhtiöiden hallinnassa on jo 120 miljardiin kasvanut elökevarallisuus. Sitä alettiin kasvattaa edellisen laman aikana, ja vaikka summa välillä notkahti, on nyt taas suunta komeasti ylöspäin.

Mielenkiintoista on, että kun vakuutusyhtiöt keräävät yrityksiltä tarkoin vakuutusmatemaattisin menetelmin laskettuja maksija, ne eivät kaikki joudukaan eläkkeiden maksuun, eikä niitä edes rahastoida. Osa kerätyistä maksuista palautetaan lähes vuosittain yrityksille kaikessa hiljaisuudessa!

Tämän laman aikana eläkeyhtiöiden vakavaraisuus hiekkeni niin, että ne olisivat sääntöjen mukaan joutuneet realisoimaan osakkeitaan säilyttääkseen likviditeettinsä. Tästä säädettiin pika-pikaa uusi laki eduskunnsassa - yhtiöiden esityksestä, tietenkin.

Koko eläkevarallisuutemme on siis käytännössä eläkeyhtiöiden hoidossa - ja näyttä siltä, että ne myös käytännössä valvovat itse itseään.

Eläkevarallisuus kasvaa, samoin eläkeytiöt, maksuja palautellaan ysityksille. Ainoa joka tässä leikissä jää nuolemaan näppejään on - me eläkeläiset!

Taitettu indeksi pitää eläkkeet pieninä, jolloin rahastoja voidaan kasvattaa ja maksuja palautella yrityksille.

Eläkeläisillä ei ole myöskään mitään keinoa vaikuttaa tähän eläkesysteemiin, sillä päätävissä elimissä ei ole yhtään eläkkeesaajien edustajaa? Tämä ylivalta pitää purkaa!

Hallitus helisemässä eläkeiän noston kanssa

Keskiviikko 14.4.2010 klo 22:44 - Matti Hölsä, Senioripuolueen Helsingin osaston pj.

Toissapäiväinen näytelmä eduskunnassa hallituksen kaavaileman eläkeiän noston tiimoilta osoittaa miten räjähdysherkkää tavaraa käsitellään.

Kärkkäimmin tätä eläkeikäkysymystä ovat kritisoimassa tietenkin eduskunnan oppositio, työväen puolustajat. Aina kun eläkeikä tulee puheeksi, syntyy melkoinen mekkala. Tuntuu kuin hallitus ei opi vaan toistuvasti polttaa näppinsä.

Otetaanpa järki käteen. 63-68 vuoden virallinen eläköitymisikä on ihan hyvä ja joustava sääntö. Se, että ihmiset ajautuvat pois työelämästä tätä aikaisemmin, on kiinni joko terveydestä tai eläkeputkeen joutumisesta.

Sairaksia voidaan jossain määrin ehkäistä ennakolta esim työterveyshuollon avulla.  Jos ja kun paljon puhuttu työvoimapula koittaa, voisi kuvitella, että firmat haluasivat pitää ihmiset pidempään töissä; tarjoaisivat  halukkaille ja kykeneville joustavaa työntekoa jopa eläkeellä ollessa.

Vanhat asenteet ja asemat taitavat olla suurin syy tähän jäykkyyteen eläkeiän suhteen.  Tämä koskee yhtä hyvin työntekijöitä kuin työnantajia. Tähän soppaan hallitus on toistuvasti työntämässä lusikkaansa, ja sormille tulee!

Entä sitten ohje, opetus? Yksioikoisen hallintomääräyksen sijaan pitää käyttää jo moneen kertaan lueteluja keinoja: työolojen parantamista, kevennettyä työtä vanhemmille työntekijöille, osa-aikaeläkettä (jota ollaan poistamassa!!) jne.

Näitä on jo jonkin verran käytetty, ja vaikutus on ollut toivotun suuntainen. Tätä tietä pitää vielä jatkaa ja seurata tuloksia. Silloin ei hallitus ole toistuvasti helisemässä eläkeiän kanssa!

Vaalitukea Senioripuolueellekin?

Maanantai 12.4.2010 klo 13:57 - Matti Hölsä, Senioripuolueen Helsingin osaston pj.

Toimittajan ja oikeusministeriön asettaman selvitysmies Johanna Korhosen ehdotukset vaalituesta ja näkyvyyden parantamisesta otetaan kiitollisuudella vastaan.

Esitys on pitkästä aikaa ensimmäinen, jolla oikeasti pyritään parantamaan demokratian toimivuutta nyky-yhteiskunnassa.

Vaalituelle määrälle ja kohteille tarvitaan kuitenkin selvät säännöt - kuten on suurienkin poulueiden osalta todettu. On selvää, että rajankäynti on vaikeaa, mutta ei kannata hyvää  ja selvää ajatusta kaataa tähän.

Nykytilannehan on demokratian irvikuva: eduskunnassa istuvat puolueet jakavat itselleen yhteisistä verorahoista ei pelkästään vaalitukea vaan myös puoluetukea huikeat 36 miljoonaa euroa tällekin vuodelle. Se tekee 180.000 euroa per kansanedustaja. Seniorille aivan käsittämätön summa!

Tämän lisäksi jaetaan joka vaalien yhteydessä erillistä vaalitukea, vuonna 2007 eduskuntavaalkeissa jaettiin erillistä vaalitukea 2,5 miljoonaa euroa. Aivan, taas vain eduskunnassa istuville puolueille.

Pikainen lakelma osoittaa, että v. 2007 eduskuntavaaleissa jokainen annettu ääni tuli maksamaan ainakin 5 euroa/kpl.

Jos nyt eduskunnan ulkopuolisille vähintää 5000 kannattajakorttia keränneille ja rekisteröidyille puolueille jaetaan vaalitukea vaikkapa edellisissä vaaleissa saatujen äänimäärien tai asetettujen ehdokkaiden tai tulevissa vaaleissa asetettavien ehdokkaiden mukaan, ollaan otettu pitkä askel kohti oikeaa demokratiaa.

Korhosen esityksessä on muitakin nykyaikaan kuuluvia demokratisointikeinoja: vaalit.fi-sivuston käyttö, kaikkien ehdokkaiden yhteisesittely esim. kaikkiin koteihin jaettavissa esitteissä jne.

Kaiken kaikkiaan esitys on musiikkia seniorin korville! Nyt on ilmaistava kaikki tukemme esitykselle ja sen tekijälle, Johanna Korhoselle!

Senioripuolue ajaa taitetun indeksin poistamista!

Perjantai 9.4.2010 klo 14:42 - Kaarlo Nelimarkka, Senioripuolue, 2. vpj

Pohjalaisen Tekstaten- palstalla kysyttiin 9.4. onko olemassa järjestöä, joka ajaa eläkkeiden taitetun indeksin  poistoa. Taitettu eläkeindeksi otettiin käyttöön kokoomuksen silloisen ministerin Maija Perho-Santalan esityksestä v.1995.

Kyllä, on olemassa yksi puolue Suomessa, joka ilman mitään selittelyjä ajaa eläkeläisiä epäoikeudenmukaisesti kohtelevaa taitetun indeksin poistoa!

Se on Suomen Senioripuolue. Puolue perustettiin v.2006,  kun kävi selväksi että nykyisten puolueiden taholta eläkeläiset ja ikäihmiset eivät saa ihmisen arvoista kohtelua. Lupauksista huolimatta hallituspuolueet ovat jo vuodesta 1976 lähtien systemaattisesti heikentäneet eläkettä saavien asemaa.

Tämä käy hyvin ilmi opetusneuvos Urpo Ryönänkosken kirjasta "Eläkeläisten kohtelu Suomessa vuosituhannen vaihteessa"

Tämän kirjan voi lukea netissä osoitteessa www.Seniori-info.fi. Avautuneen sivun vasemmasta laidasta klikataan  "Avaa kirja pdf".

Kirjoittaja ottaa asiantuntevasti kantaa eläkeläisten kohteluun ja perustelee kannanottonsa laajalla asia-aineistolla.

Oikeastaan kaikkien eläkeläisten pitäisi lukea tämä kirja, niin tulee hyvin tietoisuuteen miten eläkeläisiä on petkutettu viime vuosikymmeninä.

Ja tilanne vain jatkuu, elleivät eläkeläiset tiedosta, että samaa puoluetta ei tarvitse äänestää koko ikäänsä. Poliittinen puolue ei ole mikään uskonto!

Puoluetta pitäisi vaihtaa aina kun näkee siihen aihetta. Se pitäisi kaikki puolueet hereillä yhteiskunnallisissa, ihmisiä koskevissa asioissa.

Eläkerahastojen tuotot ovat jakovaraisia.

Perjantai 9.4.2010 klo 11:19 - Esko Järvenpää

Ihmisarvo hoitotyössä

Torstai 8.4.2010 klo 19:57 - Reijo Kauppila

Edunvalvonnassamme puutteita ja välinpitämärrömyyttä

Maanantai 5.4.2010 - Terrtu Vapalahti Etelä-Pohjanmaa

Eläkevarallisuudella kuntaelvytystä

Tiistai 23.3.2010 klo 10:53 - Esko Järvenpää, Senioripuolueen kaupunginvaltuutettu, Jämsä.

Eläkelaitosten rahastojen varallisuus on noussut nyt laman jälkeen
reippaasti ja on jo turvalliset 124.9 miljardia euroa. Vuotuiset
tuotot ovat nekin kasvaneet vuotta 2008 lukuun ottamatta seitsemän
miljardin euron paikkeille. Työeläkkeiden ostovoima sen sijaan on
hiipunut leikatun indeksin ja verotuksen ansiosta.

Eläkevarallisuushan on kartutettu nyt eläkkeellä olevien työnarvosta
vuodesta 1962 lähtien ja se on nyt jo niin vahva, että sen tuotoista
kolmasosan voisi käyttää ostovoimaan ja silti pääomat vieläkin
kasvaisivat. Työeläkkeiden ostovoiman päivitys lisäisi
talousahdingossa painivien kuntien verotuloja ja keventäisi myös
sosiaalibudjettia.

Vanhoilla valtapuolueilla ei ole mielenkiintoa eikä asiantuntemusta
eläkeasioihin ja toisaalta kolmikantakin puuttuu vain työikäisten
eläkeasioihin. Tämän vuoksi miljoonaisen eläkeläiskansanosan tulee
ottaa ohjat omiin käsiinsä ja asettaa vertaisehdokkaita seuraaviin
eduskuntavaaleihin, muutoin taloudellinen ikäsyrjintä vain lisääntyy.