Guggenhein epäilyttää

Torstai 12.1.2012 klo 22:37 - Reijo Kauppila, valtiot. toht.

Nyt narutetaan oikein kunnolla helsinkiläisiä. Ensin Guggenheim laatii
tarjouksen, josta se rahastaa pari miljoonaa. Se sisältää epärealistisen
suunnitelman. Rakennus maksaisi 140 milj. euroa , joka tosiasiassa olisi kaikkine kuluineen vähintään 300 miljoonaa.

Guggenheim Säätiö saisi maksuautomaatin Helsinkiin, josta valuisi rahaa Guggenheimille joka ikinen vuosi pelkästä nimestä 24 milj. euroa. Guggenheim saisi hallintoon lähes saman määrän jäseniä
kuin suomalaiset. Museo ei olisi suomalainen vaan osa Guggenheim
organisaatiota, mutta suomalaiset olisivat maksumiehenä.

Laskelmat täysin ovat epäreaalisia. Museo keskittyisi muotoiluun ja
arkkitehtuuriin. joka ei ole turistien valtavirrassa. Kävijämääräksi
arvioidaan huikeat 500 000 vierasta. Pääsymaksuksi 12 €. New Yorkissa Guggenheimin museon pääsymaksu on 18 dollaria. Saattaisi olla mahdollista, jos museo keskittyisi kuvataiteeseen, kävijämäärät saataisiin nousemaan pitkällä ajanjaksolla 200-300 000 vierasta keskimäärin vuosi. Silloin se tuottaisi vain 3 milj. euroa/ vuosi. Museon ylläpitokulut henkilöstöineen ja hallintoineen olisivat useita miljoonia euroja vuodessa. Kuka maksaisi kulut. Vastaus on vain yksi; veronmaksaja.

Jos Helsinkiin tarvittaisiin uusi museo, eikö suomalaiset voisi rakentaa ja
suunnitella sen itse meidän omista arktisista ja kulttuurista lähtökohdista?

Ei kommentteja.

Kiitos, mutta ei anteeksi. Onko eläkepommi vanhus?

Tiistai 6.9.2011 - Matti Hemmi

Nykyistä poliittista keskustelua, taivastelua ja maalailua tulevista synkeistä ajoista kuunnellessa ei tahdo saada kiinni todellisuudesta mitenkään. Enemmänkin alkaa tuntumaan kuin jokin aiheettoman ahne osa kansasta olisi löytänyt pölyttyneen aarrearkun komeron nurkasta ja pläräilee kauhusta kankeina, silmät suurina uskomattomia, vanhentuneita kaupunkilegendoja.

Tämä väestön vanhenemista käsittelevä poliittinen yksinpuhelu, noudattaa samaa juonta kuin silloin, kun tämä asia aikoinaan suurten ikäluokkien lapsuudessa sotiemme jälkeen ensimmäisen kerran keksittiin ja raamit ikäpyramidi-tarinalle naulattiin. On ihmeellistä miten monissa muissa asioissa ollaan äärimmäisen tarkkoja päivittää faktoja ajan tasalle, vastaamaan kuluvaa maailmanmenoa. Tässä meidän ’vanhuksien’, eläkeläisten asiassa kivettynyttä historiaa ei soisi enää ilman päivittämistä toistaa.

Itse olen pian 7-kymppinen mies, energinen, terve ja työnsyrjässä edelleen oikeasti toimiva yrittäjä. Harrastukseni ovat muuttuneet ajan saatossa sitä mukaa, kun osa on koettuna lakannut kiinnostamassa ja uusia aletaan tutkimaan ja harrastamaan. Maksan oman osani veroista mukisematta edelleen samoin kuin jo kuluneen yli 50 vuoden työurani ajan, kuten maksan jatkossa eläkkeestänikin. Käymme perheemme kanssa viikottain tapaamassa teräsmummuamme, joka tänä vuonna täyttää 100v. Hän on jo muutaman vuoden ansaitusti saanut osakseen vanhainkodin hoivaa. Siihen ikään on vielä reilusti matkaa meillä kaikilla.

Toki elämme aikaa, jolloin ystäviä alkaa kaatua viereltämme. Osa sairastuu, vanhenee ennenaikojaan. Silti itse lapsuudessani myös kaiken ankeuden nähneenä ja kokeneenakin voin hyvin verrata olevamme etuoikeutettuja elää tätäkin aikaa, jolloin rakentamamme perusturva alkoi toimia omien vanhempiemmekin tukena ja myös meidän itsemme turvana. Tästä turvasta vain nyt kuulee yhä useammin peloittelua osaksemme tulevasta ’mopen osasta’.

Yleensäkin suurten ikäluokkien aikaansaannokset ovat vertaansa vailla. Olemme jatkaneet vanhempiemme uskomattomien tekojen jalanjäljissä. Puolustussodilla säilytetty isänmaamme itsenäisyys olisi jo sellaisenaan rahassa mittaamaton saavutus. Onneksi nuorisomme puolustustahto on yhä yhtä upean kiitettävää tasoa edelleenkin. Sotakorvausten suoritukseen kansa, vanhempamme ja isovanhempamme läksivät hampaat irvessä, rinta rinnan yhdessä, yhteistä mahdottomalta tuntuvaa velvollisuutta suorittamaan.

Meidän, nyt eläköityvän ikäpolvemme, tehtäväksi jäi jatkaa isiemme kunniallista työtä. Jatkoimme infrastruktuurin ja yhteiskuntamme rakentamista korkealla ja tinkimättömällä moraalilla. Ja todellakin saimme aikaan upean suomalaisen, hyvinvoivan ja keskenään yhteneväisen kansakunnan. Se on rakennettu välillä turhankin kovilla ponnistuksilla ja alussa ilman juuri mitään muuta sosiaaliturvaa, kuin perustuslain suoma oikeus työntekoon, onneksi sitä riitti. Lapsilisätkin saatiin aikaan ankaran työmme kautta kasvaneella valtiomme varallisuudella. Opintotuet, opiskelu ja ilmainen terveydenhoitokin ovat seurausta nyt ikääntyvien suurten ikäluokkien ankaran työntekemisen seurauksina ja tuloksella. Sellaisesta lastemme osaksi silloin haaveilimme ja sellaisen saimme aikaan.

Mitään tästä hyvinvoinnista ei ole saatu ilmaiseksi. Nyt vaareina, mummoina iloitsemme lastemme ja lastemme lasten tukena aktiivisina avustajina mahdollisuuksiemme mukaan. Vanhenemme yhdessä ja yhteistyössä monessa sukupolvessa, kokemuksistamme, osaamisesta ja avusta tinkimättä. Tälle työlle emme halua enää palkkaa, emme silti hyväksy mitään vähättelyäkään ja mustamaalaamista kohdallamme. Emme myöskään suomalaisina ole kiitoksen kipeitä ja ansaittukin kehuminen saa meidät kiemurtelemaan.

Mahdollinen tuleva hoivantarve ja pelkkänä kustannusmomenttina jaloissa pyöriminen on ikäpolvellemme täysin vieras leima. Olemme suhteessa aiempiin vanhuksiin tervein, aktiivisin ja maksukykyisin kansanosa valtakuntamme historiassa milloinkaan. Osallistumme vielä pitkään vahvana ostovoimana ja kokemuksellisella itsetunnollamme kansakuntamme vaikuttamiseen. On syytä kääntää nämä vanhentuneet käsitykset vanhuuden ja vaivaisuuden rasitteista suurten ikäluokkien syyttelystä päälaelleen, ja huomioida meidät todellisena resurssina joko kolmantena tai vaikka neljäntenä sektorina yhteiskuntamme vaikeissa globaaleissa ”taloussotakorvauksissa”.

Huoli eläkerahastojemme kohtalosta toki kiinnostaa meitäkin. Meille ei tule riittämään se, että katselemme rahasäiliön reunoilta työmarkkinajärjestöjen ’RoopeAnkkojen’ sukeltelua rahoissamme. Uskon voimiemme vaikuttavuuden ennemmin tai myöhemmin lähitulevaisuudessa toimivan siten, että eläkerahastojen hallinnossa omistajan äänemme tulee kasvamaan sille tasolle, mikä oikeutettua on eläkerahojemme käytössä tulevaisuudessa.

Nykyisille päättäjillemme utopistisena syntynyt oivallus, saattaa meidät uudelleen, toiseen kertaan maksamaan eläkkeitämme, on irvokas ja kuolleena syntynyt ajatus. Eläkerahastojen purkaminen ja käyttäminen siihen tarkoitukseen, mihin ne ovat kerätyt on ensisijainen ja ainoa suunta. Jos eväät sellaiseen ymmärrykseen rahastojen haltijoilta puuttuvat, pitää toimijoita vaihtaa. Meidän jälkeemme seuraava eläkeläispolvi on radikaalisti pienempi, joten rahastojen pieneneminen on aivan normaalia ja vastaa vain tarvetta.

Ja lopuksi, kun aika meistä kaikista kuitenkin joskus jättää, seuraa yhteiskuntamme historiassa suurin varainsiirto viimeistään silloin kun lapsemme ja perillisemme saavat omaisuutemme koko laajuudessaan käyttöönsä.

Ei kommentteja.

Kunnat eivät luota julkiseen terveydenhoitoon

Maanantai 11.4.2011 klo 22:14 - Matti Hölsä, Helsinki

Terveydenhoito on meillä jakautunut käytännössä kolmeen sektoriin: julkinen terveydenhoito, useimmiten yksityisten firmojen hoitama työterveydenhoito ja itse otettuihin vakuutuksiin perustuva yksityinen hoito.

Näillä kaikilla on omat käyttäjäryhmät, ja kaksi jälkimmäistä toimivat hyvin ja käyttäjät voivat tarvittaessa turvautua niihin ajattelematta se enempää kustannuksia.

Julkisen terveydenhoidon asiakkaita ovat pääasiassa eläkeläiset ja työttömät. Tähän asti kunnissakin on työterveydenhoito hoidettu julkisilla palveluilla.

Nyt kuitenkin kantautuu kunnista uutisia, että siellä ollaan työterveyshuoltoa ulkoistamassa yksityisille terveysasemille. Syynä on se, että kuntien työntekijöillä ei ole aikaa jonottaa julkisia palveluita!

Me Senioripuolueessa olemme sitä mieltä, että julkinen terveydenhoito on pidettävä yhtä laadukkaana ja helposti saatavana kuin mikä tahansa yksityinen hoito. Näin ollen on mielestämme röyhkeää, että kunnat näin selvästi liputtavat etteivät eläkeläisten ja muiden työelämästä poissa olevien terveys ole yhtä tärkeää kuin muiden.

Ehdotan, että Kela-korvaukset on lopetettava yksityisiltä lääkäripalveluilta ja säästyneet rahat käytettävä julkisen terveydenhoidon kehittämiseen.

Tällä tavalla estetään kansalaisten eriarvoisuuden lisääntyminen.

1 kommentti .

Eläkeindeksit ovat lillukanvarsiasioita

Lauantai 9.4.2011 klo 16:25 - Esko Järvenpää Jämsä

Keskustelu leikatusta indeksistä tuntuu oudolta, kun työeläkelaitosten
rahastojen keskimääräiset vuosituotot ovat kahdeksan viimevuoden
aikana olleet jopa kuusi miljardia euroa. Palkkaindeksin mukaiset
eläkekorotukset veisivät vuosituotosta vain 2 % osuuden, sen voi
jokainen tarkistaa helposti luotettavien TELA: n ja
Eläketurvakeskuksen sivuilta. Pitänee vielä korostaa, että siis
pääomia tuotot kasvattaisivat edelleen 98 % osuudella tuotoista ja
viimevuonna rahastot kasvoivatkin ennätykselliseen 138.8 miljardiin
euroon, indeksikeskusteluissa kyse on todella pienistä asioista
eläketulevaisuuden suhteen.

Eläkemaksut ovat hallinnassa pitkälle eteenpäin ja niissä on
nykyisinkin alennusvaraa, esimerkiksi Ilmarinen palautti
asiakashyvityksinä viimevuonna yli 70 miljoonaa euroa. Tuottavuus
kehittyy ja työtilaisuuksien lisääntyessä sekä työ hyvinvoinnin
kehittyessä se maistuu entistä vanhemmille työntekijöille.

Kansanedustajat ovat joko laiskoja laskemaan tai sitten he
käyttäytyvät kuin koulukiusaajat. Ehdokkaana he kirjoittavat
vaalimainoksissaan, että pitkän työuran tehneet, eläkeläiset ovat
eläkkeensä kokonaisena ansainneet. Aikaisempina vuosina sympatiat ovat
kuitenkin kadonneet eduskunnan istuntosalissa, vaikka jakovaraa
rahastojen tuotoissa jatkuvasti syntyy. Eläkeläiset ovat kuitenkin
ikuisia optimisteja ja uskovat äänestystulokseensa.

Ei kommentteja.

MIHIN ON KADONNUT ELÄKELÄISTEN VOIMA?

Tiistai 5.4.2011 - Kaarlo Nelimarkka, Senioripuolueen kansanedustajaehdokas, Vaasa

Sanomalehti Pohjalaisessa oli 3.4.11 Tekstaten-palstalla seuraava kommentti: "Juuri potentiaalisissa hallituspuolueissa eläkeläisten on oltava. Miten ihmeessä vaikutat, kun ei ole eikä tule ensimmäistäkään edustajaa"

Tämä oli niin hassu väittämä että ajattelin hiukan kommentoida.

Ensinnäkin, eläkeläisiä on ollut em. "potentiaalisissa hallituspuolueissa". Mitä he ovat saaneet aikaan? Ei yhtään mitään. Heillä ei ole mitään sanavaltaa niissä puolueissa! Jokainen eläkeläinen joka seuraa mitä suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut viime vuosina ja tapahtuu nyt, tajuaa, että äänestämällä näitä "potentiaalisia hallituspuolueita" eläkeläisten elämisen taso on heikennetty ja heikennetään suunnitelmallisesti.

Esimerkiksi 1990-luvun alussa eläkkeelle siirtynyt saa nyt n. 300 €/kk pienemmän eläkkeen kuin silloisten lakien mukaan pitäisi saada. Tämä taso koskee nyt n. 1300 €/kk keskieläkettä saavia. Miksi em. puolueitten eläkeläiset ovat olleet mukana hyväksymässä tämän. Ne rahat ovat menneet eläkeläisiltä lopullisesti.

Nykyinen työeläkejärjestelmä ei ole perustuslain 124 §:n edellyttämän viranomaisen hoidettavana. Eläkeläiset eivät siis saa perustuslain edellyttämää turvaa asioissaan. Tähän ovat osasyyllisiä myös eduskunnassa olevat valtapuolueisiin kuuluvat eläkeläiset.

Vanhushoivalakia on oltu tekevinään jo yli 20 vuotta, eikä vieläkään ole saatu aikaan. Ennen vaaleja luvataan mutta mitään ei tehdä. Ovatko siis hallituspuolueissa olevat eläkeläiset mukana tällaisessa syrjinnässä?

Eläkeläisten verotus on yli 5 %-yksikköä ankarampaa kuin palkansaajalla. Puolueitten ohjauksessa olevien eläkeliittojen yhteistyöelin EETU lupasi edellisissä vaaleissa korjata tilanteen. Näin luvattiin eläkeläisille jotta he äänestäisivät "potentiaalisia" hallituspuolueita. Mitään ei tapahtunut, ja näin onnistuttiin taas eläkeläisiä petkuttamaan!

Nykyisin puhutaan avoimesti suomalaisesta ikärasismista. Vanhusten hoitopalvelut ollaan yksityistämässä ja saatetaan eläkeläisten omaisuus pääomasijoittajien saalistettavaksi, jne.

Hallituspuolueissa toimivat ja niitä kannattavat eläkeläiset ole saaneet aikaan yhtään mitään sellaista, joka edistäisi eläkeläisten elämisen tasoa! Se on vain heikentynyt on koko ajan verrattuna yhteiskunnan muuhun kehitykseen. Eläkeläiset pidetään hajallaan ja voimattomina.

Ainoana keinona meillä eläkeläisillä on nyt olla lojaaleja toisiamme kohtaan ja yhdistää voimat puolustamaan asemaamme yhteiskunnassa. Edustajiamme tulee eduskuntaa kun niin haluamme!

2 kommenttia .

PIENVILJELIJÄLLEKIN KUULUU ELÄKE

Keskiviikko 23.2.2011 klo 21:07 - Sini Hirvonen, kansanedustajaehdokas, Vaasan vaalipiiri

Liian moni ikänsä raatanut pienviljelijä ei voi lopettaa ammattiaan,

kun eläke jää niin pieneksi, että sillä ei tämän päivän Suomessa elä.

Työtä on tehtävä loppuun saakka, vaikka kaikille pitäisi kuulua

etu päästä eläkkeelle joskus.

Isot EU:n myöntämät maataloustuet on otettava uuteen jakoon.

Ne tilat jotka pärjäävät muutenkin, eivät niitä tarvitse. Monella

tukea saaneella on ns. pääammatti aivan muualla ja maanviljely

on ns. ”harrastus”. Miksi tällainen henkilö saa sitten maatalous-

tukeakin? Minun järkeeni se ei mahdu.

Tuella voitaisiin ylläpitää maaseutua myös asuttuna ja kannattavana.

Suomalaiset haluavat oman maan tuotteita ja myös niin, että pien-

viljelylläkin voi elättää perheensä ja itsensä.

Suomen Senioripuolue on tämänkin asian takana.

Itse olen pienviljelijän tytär. Tiedän mitä on kova työnteko,

elimme aikaa, jolloin käsipeleillä tehtiin suurin osa tilan töistä.

Kun olin 15 v. isän ja äidin oli lopetettava kannattamaton

maanviljelys ja muutimme kaupunkiin, jossa vielä silloin löytyi

työtä molemmille.

Nyt ei taida edes tätä mahdollisuutta olla, kun työtä ei ole

tarjolla.

Haluan edelleenkin ostaa Suomalaista lihaa ja viljaa.

Ei kommentteja.

Seniorit penkkariajelulle!

Lauantai 19.2.2011 klo 20:32 - Merja Lehtinen, Helsinki

Kevät lähestyy. Eri aloilla on jo käyty työntekijöiden palkankorotuksista pitkiä neuvotteluja, valtio ja kunta-ala etunenässä. Kohta alkavat perinteiset keväiset lakkouhat ja lakkoon mennään, kuten on menty muinakin vuosina, elleivät esitetyt vaateet toteudu. Muistamme kaikki, että eläkeläisten ”palkankorotus” oli viime vuonna vain 0,26 %. Tänä vuonna saimme hieman runsaskätisemmin: peräti 1,35 %. Mutta miten se voisi riittää vuosittain laskeneen ostovoiman korjaamiseksi kaikenlaisten leikkureiden, kertoimien, Lex Soinin-vaaran ja tammikuussa toteutuneen 3 % inflaation takia? Sähkö, ruoka, polttonesteet, vaatteet ja vuokrien korotuksen ovat eniten siinä vaikuttaneet! Suurten ikäluokkien vähitellen siirtyessä eläkkeelle taitaa tulla uusi sukupolvi peräkammarin poikia ja tyttöjä, kiitos Lex Soininvaaran!

Valtion työntekijöiden palkankorotuksista päästiin sopuun myöhäisenä tiistai-iltana 15.2.11 ja sopimus on voimassa helmikuun loppuun 2012: palkkoja korotetaan heti 1,3 %, toukokuun alusta tulee 0,5 % paikallinen erä ja 0,2 % tasa-arvoerä. Yhteensä siis 2 %. Valtion virka- ja työehtosopimus koskee n. 90 000 virkamiestä ja työntekijää, jotka työskentelevät mm. puolustusvoimissa, poliisissa, ministeriöissä ja valtion virastoissa. Neuvotteluissa sovittiin myös palkkatason turvaamisesta mahdollisissa organisaatio-muutoksissa eli jos/kun virastoja yhdistetään. Valtiota edusti Valtion työmarkkinalaitos sekä työntekijäjärjestöt Pardia, JHL ja akavalaisten neuvottelujärjestö JUKO.

Kunta-ala väänsi myös tiistai-iltana 15.2.2011 väkisin palkkasopimuksen. Kuntien ja kuntayhtymien työntekijät saavat 1.5.2011 yleiskorotuksena 1,2 % ja kunnissa paikallisesti sopien jaetaan vielä 0,8 %. Lisäksi maksetaan sopimusaloittain vaihteleva n. 100 € kertaerä. Neuvotteluissa sovittiin 433 000 työntekijän palkoista. Palkkaratkaisulla turvattiin sopimuksen jatkuminen ja työrauha vuoden loppuun. Palkansaajajärjestöillä ei kaiketi ole huomauttamista saadusta tuloksesta, koska se ylittää viime syksyn korotusten tason ja turvaahan se inflaatiopaineissa palkansaajien ostovoiman! Päätavoite oli nimenomaan ostovoiman säilyttäminen, sanoo Akavalaisen neuvottelujärjestö Jukon puheenjohtaja, joka myhäilee tyytyväisenä erityisesti yleiskorotuksesta. Onhan se tietenkin hyvä, että palkansaajien ostovoima taataan 3 % suuruisen inflaation iskettyä maahamme! Viime vuodelta siirtyy heille lisäksi palkkaperintöä ja liukumia, jolloin kuntaväen ansiot nousevat n. 2,4 %. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan kunnissa reaaliansiot kohosivat 2008 – 2010 yhteensä lähes 7 %.

Mitä jos ei nostoilla olisi turvattu sopimusten jatkumista ja työrauhaa? Päästettäisiinkö valtion ja kuntien työntekijät lakkoon? Ei varmasti, Suomihan pysähtyisi tyystin vähän niin kuin vuosittain kaikkien pitäessä yhtä aikaa kesälomiaan juhannuksesta eteenpäin aina lasten syyslukukausien alkuun. Sopimuksia väännettiin väkisin. Mikä järjestö alkaisi tositoimin edustaa senioreita /ikäihmisiä ja vääntäisi meille n. 140 miljardin euron eläkevarannoista tai niiden n. 14 miljardin vuosituotosta kunnon vuosittaiset eläkekorotukset, joilla turvattaisiin meidän eläkkeitämme, ostovoimaamme ja elämänrauhaamme?

Jos tai kun ei mikään muu näytä auttavan senioreiden, vanhusväestön tai ikäihmisten asioiden korjaamiseksi; 5 % raippaveron poistamisen, vanhustenhoitolain aikaansaamisen ym. epäkohdat, ottakaamme aivan uudenlainen lähestymistapa vaateidemme julkistamiseksi selkokielellä:

Viime viikon torstaina eri puolella Suomea n. 40 000 abia ajeli kuorma-autojen kyydissä, lavoilla, iloinen hymy kasvoillaan kovista pakkasista huolimatta, heittivät namuja katujen varsien katsojille ja iloitsivat täydestä sydämestään. Oli perinteinen penkkaripäivä.

Kunhan kevät koittaa, aurinko paistaa ja lämmittää, järjestäkäämme eläkeläisten oma ”penkkaripäivä”, omanlainen lakkopäivämme. Meitä hyväkuntoisia ja aktiiveja senioreita, ikäihmisiä tarvitaan mummeina ja vaareina, varamummeina ja –vaareina, vapaaehtoistyöntekijöinä apua tarvitseville, senioriosaajia koulutetaan erilaisten vapaaehtoisryhmien vetäjiksi (säästöä kunnille/kaupungeille) ym. En tällä tarkoita mitään pahaa. Tiedän, että kun antaa jotain toiselle, saa siitä myös paljon itselleen. Enkä tarkoita materiaa!

Kysytään nätisti vapaaehtoisia kuorma-autoja käyttöömme, Helsingissä kolme tai onko niitä peräti neljä eriväristä Lontoon bussia ja sitten kyytiin kaikki kykenevät ja halukkaat mummot, papat, seniorit, ikäihmiset, vanhukset, nuoret ja varhaisaikuiset, vammaiset, työttömät ja sairaat, syrjäytyneet ym. muutkin halukkaat. Autojen kylkiin yksiselitteiset vaateemme erilaisten epäkohtien korjaamiseksi, kirjailtuna lakanoihin tai julisteisiin maalattuna. Tällainen kierros ympäri kaupunkia toisi jo sinänsä elämään uutta ulottuvuutta ja sitä paitsi se varmasti piristäisi. Kussakin kaupungissa autoletkat ajaisivat päättäjien toimipaikkojen luokse ja pääkaupunkiseudun letkat eduskuntatalon eteen. Seuraavana päivänä sitten kussakin palvelutalossa, vanhainkodissa, hoivakodissa järjestettäisiin vanhojen tanssit! Hiukset kammattaisiin nätisti, päälle puettaisiin parhaimmat vaatteet, vapaaehtoisia tai senioriosaajia kutsuttaisiin soittamaan vanhan ajan salonkitanssimusiikkia tai sitä, minkä tahdissa tanssia haluttaisiin. Kukin mummi saisi olla vielä kerran tai kenties ensimmäisen kerran elämässään joko prinsessana tai kuningattarena, kukin pappa joko prinssinä tai kuninkaana.

1 kommentti .

Kansanedustajien jääviyssokeus

Lauantai 19.2.2011 klo 20:23 - Reijo Kauppila, valtiot. tri. Suomen Senioripuolue Pirkanmaan pj.

Moni-ilmeinen korruptio näyttää pureutuvan Suomen poliittiseen elämään. Viime aikojen uutiset ovat tuoneet ilmi kansanedustajien osallistumisen päätöksentekoon, vaikka he ovat olleet siihen jääviä.

Esteellisyys eli jääviys tulee ruotsin kielen sanasta jävig ja tarkoittaa luottamushenkilön tai virkamiehen sopimattomuutta esillä olevan asian käsittelyyn. Jääviydellä on tarkoitettu edistämään päätösmenettelyn puolueettomuutta, riippumattomuutta ja objektiivisuutta.

Suomen hallintolain mukaan henkilö on jäävi, jos hän tai hänen läheisensä ovat asianosaisia tai päätöksestä on heille hyötyä tai vahinkoa. Henkilö on jäävi asiassa jopa silloin, jos syntyy epäilyksiä hänen puolueettomuudestaan. Poliitikkojen täydellinen jääviyssokeus tulee esille eduskunnan jokapäiväisessä toiminnassa. Meidän demokratiaan näyttää kuuluvan se, että kansanedustajat voivat osallistua päätöksentekoon jäävinä, eikä sitä kyseenalaisteta. Kansanedustajat nostavat omia palkkojaan omilla päätöksillään. He jakavat puoluetukea miljoonia euroja itselleen ja puolueelleen. Varsinainen puoluetuki on kansanedustajakohtainen, etu siis

kohdistuu suoraan päättäjälle, mutta kansanedustajat eivät tunne olevansa jäävejä päättäessään niistä itselleen ja toisilleen. On käsittämätöntä, miksei eduskunnan oikeusasiamies ole puuttunut vallitsevaan tapaan. Viimeisin päätös, jossa päättäjinä ja edunsaajina olivat kansanedustajat, tehtiin 3.2. jolloin varsinaista puoluetukea kansanedustajat jakoivat vaalityöhön itselleen ja puolueelle yhteensä 12 miljoonaa euroa vain neljän kuukauden ajaksi seuraavasti:
Suomen Keskusta r.p. (51) 3 060 000
Kansallinen Kokoomus r.p. (50) 3 000 000
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue -
Finlands Socialdemokratiska Parti r.p. (45) 2 700 000
Vasemmistoliitto r.p. (17) 1 020 000
Vihreä Liitto r.p. (15) 900 000
Svenska Folkpartiet i Finland r.p. (9) 540 000
Suomen Kristillisdemokraatit (KD) -
Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p. (7) 420 000
Perussuomalaiset - Sannfinländarna r.p

Muut puolueet lähtevät vaaleihin epäoikeudenmukaisessa tilanteessa. Muille puolueille kuin omilleen kansanedustajat eivät puoluetukea jakaneet. Lisäksi edustajien määrän suhteessa on jaettu uutta puoluetukea ns. ryhmärahaa, jota kansanedustajat ovat jakaneet tälle vuodelle euroina seuraavasti:
KESK. 78 780.00
KOK.    80 295.00
SDP      71 205.00
VAS.     28 785.00
VIHR    24 240.00
RKP 18 180.00
KD     13 635.00
PS      12 120.00
Yhteensä 327 240.00 euroa.

Suomessa demokraattista vaalitapaa häiritsee isojen puolueiden edustajien itselleen päättämät puoluetuet. Euroopan turvallisuus- ja
yhteistyöjärjestön ETYJ:n demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto ODIHR on kiinnittänyt huomiota jo aikaisemmin
näihin epäkohtiin ja antanut huomautuksia Suomelle. ETYJ on tehnyt päätöksen seurata Suomessa kevään vaaleihin liittyvää valtion tukipolitiikkaa ja muiden kuin eduskunnassa olevien puolueiden pääsyä esille mediassa.

Kansanedustajien ahneus on sumentanut heidän käsityksiään jääviydestä. Tämä näkyy räikeästi euromääräisissä päätöksissä, joita he omaan poliittiseen toimintaan ovat tehneet. Tällaisilla teoilla on tiensä loppu samalla tavoin kuin Tunisian ja Egyptin epädemokraattisilla toimilla. Kansa tulee myös arvioimaan näitä tekoja tulevissa vaaleissa.

Reijo Kauppila
Valtiot. tri. Suomen Senioripuolue Pirkanmaan pj.

3 kommenttia .

Mistä on tullut käsitys, että kaikki eläkeläiset ovat hyvin toimeentulevia?

Keskiviikko 16.2.2011 klo 21:08 - Sini Hirvonen, Senioripuolueen kansanedustajaehdokas, Vaasan vaalipiiri

Miksi suuri osa ikäihmisistä kokee olevansa ylijäämätuotteita, joista halutaan päästä eroon. Eikö nyt vaalien alla vanhojen puolueiden olisi aika ottaa eläkeläisten kaikki asiat kunnolla esille ja tunnustaa että olemme unohtaneet tämän ison ja koko ajan kasvavan ryhmittymän, sekä esitellä mitä aikovat meille tehdä jos tulevat valituiksi uudelleen eduskuntaan.

Itse olen oman puolueemme puolueohjelman jokaisen kohdan ymmärtänyt ja tajunnut, että tekemistä on, emmekä edes ole hamuamassa mitään ylimääräistä: - Meidän miljardimme ovat eläkeläisrahastoissamme. Pyydämmekin vain saada elää luonnollisena osana yhteiskunnassamme jota olemme itse olleet luomassakin. Nyt kun voimamme alkavat ehtyä, toivomme että meitä edelleen kohdellaan arvokkaina ihmisinä.

En itsekään ole sulkenut suutani, silmiäni tai korviani muiden ikäryhmien epäkohdilta. Elän alkavaa ikäihmisen elämää ja samalla murehdin nuorempienkin pärjäämisestä. Onhan minulla itsellänikin lapsia ja ystävilläni on lapsia, sekä lastenlapsia. Heistä on pidettävä myös huolta. Jotenkin minusta tuntuu, että päättäjämme eivät ole tajunneet, että ensin pitää luoda työpaikkoja työttömille (tekemätöntä työtä kyllä riittää) ja vasta sitten miettiä onko eläkeiän pakkonostaminen edes tarpeellista. Jos varamme eivät yhteiskuntamme rattaiden pyörittämiseksi riitä, jotain on tehtävä. Olisiko se verojen uudelleen asettelu aivan mahdoton asia? Progressiivinen verotus tulo- sekä omaisuusveroihin siihen saakka, että valtion kirstuun saadaan rahaa kulujen kattamiseksi. Leikkauksia niin, etteivät köyhimmät köyhdy lisää, vaan sieltä missä niiden toteutumista ei edes huomaa.

Maatalous- ja yritystuet on suunnattava niille, jotka oikeasti apua tarvitsevat. Minusta ja monen muunkin mielestä varat suunnataan pääsääntöisesti hyvin toimeentuleville. Onko se silloin oikeus ja kohtuus? Missä on ns. maalaisjärki, kun asioista päätetään?

1 kommentti .

Kuvottavaa politiikkaa

Keskiviikko 16.2.2011 klo 17:16 - Reijo Kauppila, valtiot.tri

Kuvottavaa politiikkaa

Wikileaksin paljastukset maamme ulkopolitiikan hoidosta tuovat esille sen, mitä monet ovat havainneet viime vuosien politiikasta. Rähmällään oloa USA:han ei voi paremmin kuvata kuin Wikileaksin paljastukset. Samalla Kokoomuksen poliitikot tulevat paljastaneeksi vähättelevän suhtautumisensa demokraattiseen toimintatapaan. He uhoavat Wikileaksin mukaan Natoon menoa vastoin kansan tahtoa, sanomalla ettei kansan vastustuksesta kannata välittää, koska EU:n jäsenyyttäkin vastustettiin voimakkaasti, mutta kansa taipui. Kansa tulee jälkeenpäin hyväksymään tehdyt ratkaisut. Nyt ymmärrämme miksi pienen Suomen oli lähetettävä sotajoukkoja Afganistaniin ja taistelujoukkojen perustamiseen tuli kiire, maksoi mitä maksoi -periaatteella.

Inhottavaa on se, että suomalainen rehti toimintatapa naapureiden kanssa on täysin unohtunut. Olisi pitänyt ymmärtää, että naapuri Venäjän luottamusta ei hankita tai ylläpidetä sillä, että kahdenkeskisistä neuvotteluista raportoidaan jopa samana päivänä USA:han. USA:n mielistely vei terveen harkintakyvyn, eikä pidetty läheisen naapurin luottamuksen säilyttämistä ensiarvoisen tärkeänä. Suomalaisesta diplomatiasta saa Wikileaksin kirjoitusten perusteella juoruilevan luonteen, jollaista on tavattu aikaisemmin naisten ompeluseurojen illanistujaisissa. Olisi tarpeellista tutkia, ovatko asianomaiset henkilöt syyllistyneet tietojen välittämisellä maatamme vahingoittavaan toimintaan. USA:n vakoilutoiminta on ainakin hyvin onnistunutta.

1 kommentti .

On jäävi valittamaan ellei äänestä.

Maanantai 24.1.2011 klo 0:04 - Yrjö Saraste, sotaveteraani

Toisin kuin usein puhutaan, kansalaisilla ei suinkaan ole mitään velvollisuutta äänestää, vaan sen sijaan "jokaisella äänestysvuoden ensimmäiseen päivään mennessä 18 vuotta täyttäneellä Suomen kansalaisella on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus".

Helsingin Sanomissa julkaistu tutkimus varoittaa, että kansan tyytymättömyys ei välttämättä purkaudukaan perussuomalaisten äänestämiseen. Toinen vaihtoehto on, että entistä suurempi osa jättää kokonaan äänestämättä. Äänestysaktiivisuudella on perinteisesti suuri vaikutus lopputulokseen vaaleissa. Koulutus, varallisuus ja keskiluokkaisuus ovat yleensä ahkeran äänestäjän tunnusmerkkejä. Tulee muistaa, että Eduskunta valitaan, vaikka äänestysprosentti olisi 40 tai 20.

Eduskuntaan kerran päässeillä puolueilla on käytännössä monopoli ja äänestämättä jättäminen vain lisää niiden mahdollisuutta jatkaa entiseen tapaan.

Lukuisat ihmiset valittavat, etteivät koe pystyvänsä äänestämällä vaikuttamaa ja jäävät siksi kotiin. Todellisuudessa äänestämättä jättäminen on poliittinen valinta, jolla kansalaiset tukevat entisen pelin jatkumista !

On vaadittu, että ”Vaaleissa on nyt aika antaa tilaa nuorille.” Kysehän ei ole mistään antamisesta vaan ottamisesta. Siitä vaan - nuoret uurnille !

Nyt kaikkien tulisi yrittää valita sellainen ehdokas, jonka haluaa asioitaan hoitavan. Mitä enemmän on tyytymätön nykypoliitikkojen toimintaan, niin sitä tärkeänpää olisi nyt äänestää. Tarjolla on jopa kokonaan uusiakin puolueita.

On luonnollista, ellei äänestä niin on jäävi myöhemmin arvostelemaan poliitikkojen toimintaa.

Ei kommentteja.

Keltaliivi kyynelehtimässä kadulla Helsingissä

Sunnuntai 16.1.2011 klo 23:11 - Merja Lehtinen, Helsinki

Keltaliivi kyynelehtimässä kadulla Helsingissä

Lauantaina 16.1.11 Lauttasaaren ostoskekuksen luona oli piiloteltava kyyneleitä kuunnellessani 90-vuotiaan yksineläjänaisen kertomusta kohtelustaan kotihoidossa, apteekissa ja terveysasemalla. Vaikka hän oli muutoin täysin skarpissa kunnossa ikäänsä nähden, liikkuminen erilaisten vaivojen takia oli erittäin hankalaa. Onneksi hänellä sentään oli rollaattori turvanaan.

Kaikki lähimmät ystävät ovat jo siirtyneet autuaimmille maille ja omaisia ei juuri ole, lähimailla ainakaan, hänen tukenaan. Ruokaa on haettava, oli sitten liukasta, loskaista tai lumisateista. Kerrostalon ulko-oven edessä on ensiksi liuta ylös kadulle johtavia portaita, joista on monesti viikossa selvittävä rollarin kanssa ja sitten liukkaalla muhkuraisella jäisellä kadulla hiljakseen töpöttäen selviydyttävä pystyssä lähimpään kauppaan. Tavoitin hänet hänen kotitalonsa edestä MeSeniorit –lehden antaakseni.

Hänen pitäisi itse viedä roskat ulos talon takana olevaan roskakatokseen, jonne päästäkseen on alaspäin viettävä liukas kulkuväylä. Kovien pakkasten aikaan hän on säästynyt kaatumiselta säilömällä roskiaan parvekkeellaan. Hän oli kerran viikossa käyvää kotihoitajaa juuri pyytänyt viemään niitä ulos, mutta sai vastauksen, ettei onnistu, koska on niin liukasta!

Terveysasema on tien toisella puolella, matkaa muutamia kymmeniä metrejä, lumi- ja jäävallien takana. Sinne hän ei mitenkään pääse tällä hetkellä. Nelipyöräisellä pirssiautolla pääsisi, jos tilaisi ja maksaisi siirtämään ees-taas mutkien kautta oven eteen. Kaupungin kuljetusapua ei hänelle ole tarjottu. Ei sitä kaiketi voisi näihin arvauskeskus-/lääkärikäynteihin edes käyttää. Joku lääke oli loppunut, hän oli töpötellyt reseptin kera n. 200 m päähän apteekkiin uskossa, että farmaseutin avulla saa lääkkeensä uusituksi. Ei onnistu, oli sanottu. Hänen pitäisi viedä resepti ”lumikenttien kutsun” taakse arvauskeskukseen, jätettävä se sinne, näin tai niin monen päivän jälkeen haettava se sieltä ja sitten tehtävä uusi toivioretki apteekkiin.

Hän kertoi tähän asti aina äänestäneensä. MeSeniorit pääsi Rolls-Roycen kyytiin. Nyt olisi kaikenikäisten äänestäjien syytä tulevissa vaaleissa antaa äänensä Suomen Senioripuolueelle, sillä eläkeläisten edustajien läsnäolo päättävissä elimissä on äärimmäisen tärkeätä. Kyse on sinun ja minunkin ehtoopuolesta. Pelkästään järjestelmissä on paljon korjattavaa ja päättäjiä pitäisi vaihtaa. Vanhustenhoitolaki turvaamaan ja helpottamaan vanhusväestön elämää on ehdottomasti saatava aikaiseksi mitä pikimmin.

3 kommenttia .

Onko keskituloiset unohdettu?

Lauantai 15.1.2011 - Matti Hölsä, Helsinki

Ääripäät pääsevät parhaiten esiin julkisessa keskustelussa.

Aina kun käsitellään yhteiskunnan ongelmia, puhutaan eniten ja vilkkaimmin rikkaista ja hyvätuloisista sekä vähävaraisista ja sairaista. - Jälkimmäisten kohdalla ongelmat ovatkin niin polttavia, että niistä pitääkin puhua.

Useimmiten tavalliset keskituloiset ja pikkuvarakkaaat unohdetaan. Kuitenkin tämä on se joukko, joka tekee työtä ja pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä. Joka maksaa veronsa ja asuntolainansa sen ihmeemmin protestoimatta ja koettaa saada rahansa ja voimansa riittämään. Kuka ajaa heidän puoltaan?

Suuri osa eläkeläisistäkin kuuluu tähän unohdettuun joukkoon. Kun on koko ikä tehty töitä ja suomalaiseen tapaan hankittu omat asunnot, koulutettu lapset maksettu verot ja eläkkeet, on monelle tullut yllätyksenä se, että edessä voi olla kodin pakkomyynti.

Tämä johtuu siitä, että eläkkeet, joiden piti normaalisti olla 60 % palkasta, eivät läheskään aina olekaan tätä.

Syitä on monia. Joidenkin terveys ei ole kestänyt loppuun asti, toiset ovat jotuneet saneeratuiksi, kolmannet eivä ole ehtineet muuten olla riittävän pitkään työssä.

Kun sitten eläkkeen määrä ei juurikaan nouse taitetun indeksin vuoksi mutta kustannukset ja uudet tarpeet lisääntyvät, joutuu moni kovan paikan eteen vanhoilla päivillään: omaa asuntoa ei enää pystykään ylläpitämään vaikka halua kotona asumiseen olisikin.

Tulkoon nyt sanottua selvästi: me seniorit ajamme myös unohdetun keskiluokan asiaa - sekä eläkeläisten että työssäolijoiden!

Ei kommentteja.

Eletään velkarahalla vaikka omaakin on

Tiistai 14.12.2010 klo 16:59 - Esko Järvenpää, seniori, Jämsä

Hallitus lisää tarpeettomasti valtion velkataakkaa ja
kansaneläkelaitoksen kuormaa eläkerahastoja säästäen.
Työeläkelaitosten rahastojen vuosituotot ovat jo pitkään olleet viiden
miljardin euron luokkaa. Niitä ei käytetä eläkkeisiin vaan ne lisätään
pääomaan joka nyt on huikea 134 miljardia euroa. Rahastot ovat kuin
pyhiä lehmiä niitä ei edes lypsetä.

Vuoden 2011 maaliskuun alussa eläkerahastojen maksuja helpotetaan kun
KELA alkaa maksaa kansaneläkkeen ja uuden peruseläkkeen erotuksen
pienituloisille työeläkeläisille. Aiemmin erotus on tullut
eläkerahastoilta jos yhteen sovitettu työeläke on ollut alle 687,74 €.

Pahasti velkaantuneen julkisen hallinnon kukkarosta maksetaan myös
tarpeettomasti pitkään eläkkeellä olleiden työeläkeläisten
sosiaaliturvaa kun leikattu indeksi on heikentänyt työeläkkeen
ostovoiman köyhyysrajalle. Tänä vuonna työeläkkeitä korotettiin 0.26 %
vastaavasti inflaatio on jo nyt 2,5 %; tästä voi jokainen päätellä
ostovoiman alenemisen.

Työeläkelaitosten eläkerahastot perustettiin v.1962 turvaamaan
eläkeläisten toimeentulo, nyt niiden alkuperäinen käyttötarkoitus on
unohdettu ja kartutettua varallisuutta käytetään vain
sijoitustyökaluna.

1 kommentti .

Vai yhden asian liike?

Keskiviikko 8.12.2010 klo 18:47 - Matti Hölsä, Helsinki

Meitä senioreja on moitittu siitä, että olemme yhden asian liike. Ja että meillä ei ole mielipiteitä päiväpolttavista asioista.

Voi hyvä hyssykät. Kun tulin mukaan senioripuolueeseen, tilanne saattoi ollakin niin. Aika äkkiä saimme kuitenkin lavennettua latua niin, että nyt otamme kantaa kaikkiin eteen tuleviin kysymyksiin.

Kysykää nyt vaikka Lahden kaupunginvaltuustossa istuvalta Senioripuolueen Raimo Kotalalta. Malttaako olla hiljaa muista kuin eläkeläisasioista? Raimoa hieman tuntien sanoisin että tuskin. Ja katsokaa vaikka meikäläisen blogia (www.mattiholsa.com). Sielläkin on tullut otettua kantaa vaikka mihin.

Toisaalta, eläkeläisasiat nyt ovat meille ykkösiä. Siksihän koko puolue on olemassa, jotta saataisiin oikeutta ja kohtuutta tälle hunnigolle jätetylle joukolle. Joka härjillä ajaa, härjistä puhuu...

Muitakin vähäväkisiä on: työttömät, nuoret, sairaat. Kyllä mielestäni heistäkin on pidettävä huolta nykyistä paremmin. Rahaa tässä maassa kyllä on, kun eläkevaroistakin riittää jakaa mahtavia bonuksia ja lisäeläkkeitä.

Me emme ole kuitenkaan alentuneet siihen "mielipiteeseen", jota eräs raketin lailla nouseva puolue tarjoilee. He väittävät olevansa "eri mieltä kuin vanhat puolueet".

Siinäpä mielenkiintoinen näkemys. Miten on moraalin laita? Pannaanko äänestäjiä alta lipan? Siltä tuntuu!

5 kommenttia .

Keskieläke nousee - köyhyyspommi purettava

Sunnuntai 14.11.2010 klo 19:44 - Matti Hölsä, Helsinki

Keskieläke nousee, kertoo Telan johtaja Markku Jääskeläinen HS:ssa 11.11.10. Syy on se, että eläkeelle lähtijöiden palkat nousevat.

Tämä ilosanoman alle jää kuitenkin toinen totuus. Jo pitkään eläkeella olleiden eläkkeiden ostovoima ei nouse vaan laskee nimellisistä vuosikorotuksista huolimatta. V. 2008 oli meillä alle 1000 euron eläkkeellä (joka on EU:n köyhyysraja) yli 600 000 henkeä.

Eläkkeiden taitettu indeksi ja korotuksiin 80 prosenttisesti vaikuttava elinkustannusindeksi huolehtivat, että eläkkeiden ostovoima pikemmin pienenee kuin kasvaa. Pienten eläkkeiden saajien menoista ruoka, terveyskeskusmaksut, lääkkeet, sähkö jne. ovat nousseet reippaasti. Eläkkeitä ne eivät juurikaan korota, koska niiden osuus työsssäkäyvän kulutuskorissa on pieni.

Viime vuonna tehty pienimpien kansaneläkkeiden korotus oli pelkkää kosmetiikkaa. Suuri köyhyysriski on pientä työeläkettä saava, joka on pitkään eläkkeellä. Mistä löytyy poliittista rohkeutta korjata taitettu indeksi ja purkaa tämä köyhyyspommi?

2 kommenttia .

KENELLE KELLOT SOIVAT?

Torstai 11.11.2010 klo 1:26 - Pentti Strandman, Laukaa

Me Senioripuolueessa olemme pohtineet kuinka vanhat puolueet ovat käyttäneet meitä ikääntyneitä ja lapsia vastakkainasetteluun. Sillä on tarkoitus lyödä päitä vastakkain jolloin molempien tarpeet ja tavoitteet voidaan vesittää. Meidät usein halutaan nähdä jonkinlaisena menoeränä. Tämä vaivana olemisen asenne on tarttunut moniin vanhuksiin.

He haluavat kieltää omat tarpeensa ettei vaan olisi vaivaksi kenellekään. Usein ihmiset kuvittelevat että kaikki eläkkeet maksetaan verovaroista.Luullaan että tulevat polvet joutuvat maksamaan eläkkeelle jäävien eläkkeet. Jopa ministerit ovat puhuneet tuollaista mikä tarkoittaa vain valtion eläkkeitä. Tavallinen työssäkäyvä on maksanut 18-vuotiaasta oman eläkkeensä omaan eläkerahastoonsa. Tuosta eläkerahasta on työnantaja velvoitettu maksamaan osan samaan rahastoon.

On huomattava että tuo työnantajan maksama osuus eläkerahastoon on sitä samaa palkkaa jota hän nautti työssä ollessaan, se vaan on maksettu rahastoon kyseisen työntekijän eläkepäivien varalle. Rahastojen sijoitustoiminta tuottaa pyöreästi sen mitä kuluu eläkkeisiin jopa huonoina lamavuosina . Valtio on tosin rosvonnut näistä rahastoista ja jättänyt hoitamatta takaisinmaksut ja korot. Kreikan lainan valtiontakaus yms. Meidän eläkeläisten on kerrottava laajasti että eläkkeet maksetaan meidän omista eläkerahastoistamme.

Syntyneet vääryydet ja väärinkäsitykset on tuotava julki ja asiat korjattava eikä jäätävä odottamaan että kyllä kuolema korjaa vääryydet. Kuormasta syöjien viemällä rahalla maksaisi monen eläkkeen. Tarkoitan tällä ylisuuria palkkoja ja palkkioita joille ei ole katetta.

Työvoimapolitiikka on nähtävä osana eläkepolitiikkaa. On julmaa että osasta kansalaisista tehdään systeemin orjia ja että heiltä riistetään työeläke. Nyt joku sanoo että saavathan he sitten sen peruseläkkeen. Saavat kultamunan joka on mätä sisältä. Se on korvaus kaikista nöyryytyksistä.

Sana "hyvinvointi" on poistettava kaikista terveydenhuollon ja sosiaalipolitiikan sanastoista. Se kuvaa saavuttamatonta olotilaa eikä sovellu kumpaankaan asiayhteyteen.

Nyt kun on pidetty kovaa porua työurien jatkamisesta. On myös nähtävä millainen työvoimareservi meillä on työttömissä ja pätkätyöntekijöissä sekä osapäivätyöntekijöissä. Ajatellaanpa että jos työtön tekisi 40h/viikko. Kuukaudessa hän tekisi neljä viikkoa. Vuodessa 11kk. Siitä kertyisi vuodessa 1760h. Jatketaan ajatusta että tuhannen työtöntä jättää tekemättä 1760 000= 1,76milj. tuntia vuodessa. Jatkakaa laskemista paljonko tunteja kertyy kun työttömiä on 300 000. Lisätään siihen näennäiskoulutuksessa olevat ja piilotyöttömät yms. Tietenkin koululaiset tarvitsevat kesätöitä ja opiskelijat osapäivätöitä mitä ei pidä sotkea tähän.

On jotenkin raakalaismaista jos työn uuvuttamilta ihmisiltä otettaisiin heidän palautumiseen tarkoitettu loma tai monenkin eläkeikä siirrettäisiin tuntemattomaan tulevaisuuteen. Nykyään kun ihmisiä on vähennetty työpaikoilta sama työmäärä on jäänyt jatkuvasti vähenevän joukon tehtäväksi kun tuottavuus lasketaan esim. tonnia/pääluku. Näin on kuorma kasvanut kuin hölmöläisten hevosella. Viimein lähestytään katastrofia. Ihmiset ovat asennoituneet että kyllä minä jotenkin jaksan eläkeikään. Kyllä ihmisille pitäisi jäädä vähän omaakin elämää. Parasta olisi jos vielä jäisi terveyttäkin.

Sitten eräs "mutu"- tai "petuasia". Tuosta valtion taloudesta ja elvytyksestä johon valtio otti kallista ulkomaista rahaa 80miljardia € ja velkaannutti maan. Olisi varmaan voinut painaa setelipainossa obligaatioita joita olisi myyty pankkien tiskiltä. Elikkä olisi otettu tuo laina kotimaasta. Silloin tuo kallis korko olisi jäänyt kotimaahan. Kun lama alkoi 2008 niin BKT oli 34 769 €/pää. päitä silloin oli 5,3 milj. Tuo kertoo että jollakin oli rahaa (kauppa ja vientifirmat) kun vähentää tuosta 1milj. köyhää niin 4milj. tienasi ihan kohtalaisesti. Harva niistä elvytysrahoista taisi päästä nauttimaan.

Pentti Strandman

3 kommenttia .

Kotiäidin työeläkekertymä on puutteellinen

Lauantai 23.10.2010 klo 18:30 - Leena Lahtinen, lehtori, Helsinki

Leena Lahtinen

Kotiäidin työeläkekertymä on puutteellinen

Haluan nostaa esille kotiäidin työeläkekertymän puutteellisuuden. Tämä johtuu siitä, että lapsiperheen molemmat vanhemmat eivät ole tasavertaisessa asemassa työeläkekertymän suhteen. Se vanhemmista, joka jää kotiin hoitamaan lapsia, häviää eläkkeen määrässä. Toisin, kun taas ansaitseva osapuoli saa täyden työeläkkeen samalta ajalta. Ehdotan ja myös toivon, että tämä asia korjataan mahdollisimman pian uuden lainsäädännön avulla.

Ongelma on siinä, että se vanhempi, joka on hoitanut perheen lapsia monta vuotta kotona ilman palkkaa, jää ilman niitä tuloja, joilla eläkekertymää kartutetaan. Toinen vanhempi saa koko tämän ajan normaalia palkkaa, joka vaikuttaa hänen tulevan eläkkeensä suuruuteen. Itse olen ollut aikanaan seitsemän vuotta kotona hoitamassa perhettä ja lapsiamme. Yli 30 vuotta sitten äitiyspäivärahaakaan ei saanut kuin 6kk. Nämä vuodet pienentävät tulevan työeläkkeeni määrä tuntuvasti. Ex-mieheni eläkkeeseen ei koidu tietenkään mitään pienentävää vaikutusta. Joten emme ole tasavertaisessa asemassa tämän asian suhteen.

Lisäksi asiaan vaikuttaa myös se, että avioliittomme hajosi, kun lapsemme muuttivat pois kotoa. Tämän vuoksi en voi edes välillisesti nauttia ex-mieheni täysimääräisestä eläkkeestä. Hän saa suurimman mahdollisen työeläkkeen, kun taas minä joudun tyytymään pienempään.

Näin ei voi olla enää. Tähän asiaan on tultava muutos. Siksi ehdotan, että se vanhempi, joka jää hoitamaan lapsia kotiin, saa myös tältä ajalta jotain korvausta tulevaan työeläkkeeseensä. Onhan kotiäidinkin työ todella merkittävää ja raskasta työtä perheen ja yhteiskunnan hyväksi. Lapsemme ovat nyt tasapainoisia ja pärjäävät elämässä todella hyvin. Kiitos kotiäitiyden.

Eläkkeiden laskutapaa muutetaan koko ajan siten, että eläkkeen ostovoima heikkenee kerta kerralta. Tässä on nyt todella merkittävä seikka, jonka kuuluu nostaa työeläkkeen määrää. Tämä on otettava huomioon seuraavan kerran, kun eläkelakia muutetaan.

Ei kommentteja.

Eduskunta antaa korotusmallin

Perjantai 8.10.2010 klo 11:35 - Esko Järvenpää, Jämsän kaupunginvaltuutettu

Kansanedustajien palkat ovat tulevien yhteensä kahdeksan prosentin
palkankorotusten jälkeenkin alhaiset kertoo palkkiotoimikunnan vetäjä
Pekka Tuomisto (AL 8.10.10), hän on entinen pääjohtaja. Palkkojen
korotuksen yleisperiaatteena on päivittää hintojen ja kustannusten
nousu sekä mahdollisesti pieni bonus tuottavuuden nousua vastaavasti.
Palkkiotoimikunta ei eritellyt näitä komponentteja.

Monet televisioituja eduskunnan täysistuntoja seuraavat arvioivat,
ettei tuottavuus ole noussut eduskuntatyössä. Voidaan olettaa, että
korotuksella kompensoidaan siis vain elämisen kustannusten nousua ja
näin annetaan malli tuleville työehtosopimuksille sekä eläkkeiden
korotuksille.

Eläkeläisille tällaista arvionvaraista päivitystä ei ole tehty, vaan
hommasta on huolehtinut leikattu indeksi automaattisesti. Kuluvan
vuoden korotus oli 0- 0,26 %, kansaneläkkeitä ei korotettu lainkaan.

Tilastokeskus on arvioinut, että eläkkeet jäävät elämisen vuotuisesta
kustannuskehityksestä noin reilun prosentin jälkeen. Tulevien
eläkeläisten kannattaa huomioida tämä automaattinen vuosileikkaus
työuran pituudesta ja eläkeprosentista päättäessään.

2 kommenttia . Avainsanat: 0-linjan hylkääminen, moraali, esimerkki

Kadulla on antoisaa

Tiistai 5.10.2010 klo 22:19 - Matti Hölsä, eduskuntavaaliehdokas, Helsinki

Olemme viime aikoina olleet Helsingissä aktiivisesti julkisilla paikoilla jakamassa esitteitä ja uutta lehteämme.

Vastaanotto on ollut ällistyttävän positiivinen. Seniorit ovat selvästi avoimia uudelle, omalle puolestapuhujalle - meille!

Toki on joukossa aina äkkivääriäkin - mutta vähän.

Huoli omasta tulevaisuudesta nousee aina puheeksi kun vähän pintaa raapaisee. Uskoa uuteen vaihtoehtoon tarvitaankin, sillä nykyinen kinastelu ei tunnu vakuuttavan senioreja.

Tällä linjalla siis jatketaan, seniorit!

2 kommenttia .

Vanhemmat kirjoitukset »

Yhteystiedot

Blogin arkisto

Senioriblogi

Guggenhein epäilyttää

Kiitos, mutta ei anteeksi. Onko eläkepommi vanhus?

Kunnat eivät luota julkiseen terveydenhoitoon

Eläkeindeksit ovat lillukanvarsiasioita

MIHIN ON KADONNUT ELÄKELÄISTEN VOIMA?

PIENVILJELIJÄLLEKIN KUULUU ELÄKE

Seniorit penkkariajelulle!

Kansanedustajien jääviyssokeus

Mistä on tullut käsitys, että kaikki eläkeläiset ovat hyvin toimeentulevia?

Kuvottavaa politiikkaa

On jäävi valittamaan ellei äänestä.

Keltaliivi kyynelehtimässä kadulla Helsingissä

Onko keskituloiset unohdettu?

Eletään velkarahalla vaikka omaakin on

Vai yhden asian liike?

Keskieläke nousee - köyhyyspommi purettava

KENELLE KELLOT SOIVAT?

Kotiäidin työeläkekertymä on puutteellinen

Eduskunta antaa korotusmallin

Kadulla on antoisaa