-
Ajankohtaista Keski-Suomesta
Esko Järvenpää SSP, kaupunginvaltuutettu, Jämsä, kirjoittaa:
23.2.2010
Puoluepolitiikan uusjako on alkanut
Perinteinen puoluepolitiikka ei enää periydy seuraavalle sukupolvelle, siitä ovat osoituksena äänestysaktiivisuuden lasku.
Kampanjatalkoolaisia on yhä vaikeampi saada ja siksi tarvitaan rahaa kampanjoiden läpivientiin. Valtio eikä elinkeinoelämä kuitenkaan rahoita uusia puolueita, joiden on edelleen selvittävä perinteisin puhtain menetelmin.
Jämsän kunnallisvaaleissa v.2008 syntyi uudenlainen vallanjako kun perinteiset puolueet hävisivät äänimäärissä ja esiin nousi uusia ryhmittymiä. Uusijamsa.fi toimii lähellä kuntalaista, ilman puoluejäsenyyttä. Näillä linjauksilla se sai viisi valtuutettua ja kun muita uusia aatesuuntia KD, PS ja SSP tuli valtuustoon kolme, muuttuivat vanhat asetelmat.
Vaihtoehdoksi ja ennen pitkää myös toimivaksi käytännön ratkaisuksi näyttävät nousevan niin meillä Suomessa kuin myös muulla Länsimaissa yhden asian puolueet, joissa ovat keskeisessä asemassa intressiryhmät. Asiantuntemus näissä puolueissa ei siis ole ideologinen vaan tietyn alan, asian tai ryhmittymän tietotaitoa osoittava. Tällaisista puolueista esimerkkeinä on Vihreät sekä nousussa oleva eläkeläisten etuja ajava Suomen Senioripuolue.
Esko Järvenpää (ssp) kaupunginvaltuutettu Jämsä.
******
23.02.2010
Asumisen piiskaverot johtavat harhaan
Maan hallitus aikoo häätää vaalien alla ikääntyneet omakotiasujat kerrostaloihin nostamalla energian hintoja ensivuonna kohtuuttomasti. Lämmitysöljyn veroa nostetaan kaksinkertaiseksi ja sähköveroa nostetaan kannattamattoman tuulienergian tukemiseksi. Maassa on neljännesmiljoonaa toimivaa öljylämmitysjärjestelmää joiden romuttaminen olisi kansallista tuhlausta.
Sähköenergiaan siirtyminen edellyttäisi yhden ydinvoimalaitoksen lisää. Sähköenergian hintaan lisätään myös tukivero tuulimyllyille, joten kalliiksi sekin vaihtoehto tulee, kaiken lisäksi tuulivoimaloiden hiilijalanjälki onkin yllättäen ydinvoimaa suurempi (Professori Martti Tiurin mukaan).
Korotukset tehdään ilmastomuutoksen torjumisen varjolla, mutta siihen öljylämmityksen vähentäminen ei auta. Öljypolton savukaasut ovat pellettiä puhtaammat. Piiskaohjaus pelletin käyttöön saattaa epäonnistua kun lämmitysmuoto on todettu työlääksi ja ilmastotutkijat varoittelevat pienhiukkaspäästöistä.
Toisaalta pitkään eläkkeellä olleiden leikatuilla eläkkeillä ei lämmitysjärjestelmän uusinvestointeja pysty tekemään ja ARA avustuksetkaan eivät riitä uuden lämmitystekniikan hankintaan. Seurauksena on vastentahtoinen luopuminen omasta ehkä itse rakennetusta talosta ja siirtyminen palvelu tai muuhun vastaavaan kunnalliseen asumiseen. Nyt käydään murentamaan aiemmin asetettuja hyviä arvoja, ikääntyneiden omassa kodissa, kaiken ikää, asumisen suhteen.
Loppulaskun tästäkin heikennyksestä maksaa ahdinkoon joutuneet kunnat. Tämän hallituksen aikana, kunta- asiantuntijoiden mukaan, liitosnöyryydestä huolimatta valtio ei ole ohjannut riittävästi toimintaedellytyksiä sisämaan kunnille. Kurjistamispolitiikan tavoite näyttää olevan muutaman kaupunkikeskuksen suosiminen. Hallitusohjelmaan oli kirjattu toisin ja ensitalven vaalikampanjoissa piiskaverojen ohjauksesta ei puhuta, mutta kyllä kansa muistaa.
Esko Järvenpää (ssp) kaupunginvaltuutettu Jämsä.
*****
4.2.2010
Hallitusohjelman lupaus on lunastusvaiheessa.
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen ehdottaa (23.01.2010 HS.), että palkkaverotus jäädytettäisiin nykytasolleen ensi tulevaksi vaalikaudeksi. Katainen katsoi puheessaan kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa, että kolmen suurimman puolueen pitäisi antaa sitoumus siitä, että palkkaverotusta ei kiristetä tai sitä jopa kevennetään. Ministeri ei kosketellut puheessaan jo työuransa lopettaneiden jälkipalkan eli eläkkeiden verotusta.
Maan hallitus on kautensa loppusuoralla ja eläkeläiset odottavat verolupauksen lunastamista. Pääministeri Matti Vanhasen toisessa hallitusohjelmassa lukee nimittäin sanatarkasti näin: ”Verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi eläkeläisten verotus alennetaan kaikilla tulotasoilla korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle…”.
Otanta 1.12.09 verohallituksen verolaskurin mukaan osoittaa kuitenkin, että Jyväskylässä keskimääräistä eläkettä 1300 € kuukaudessa ansaitsevan veroprosentti on 17 ja vastaavasta ansiotulosta se onkin vain 12 prosenttia. Aiemmin on selitetty eron johtuvan työssäkäyvän työeläkemaksusta, se on kuitenkin riittämätön perustelu, sehän tarkoittaisi toiseen kertaan perittävää maksua eläkeläiseltä.
Voimaanastuva EU perustuslaki sekä ilmeisesti myös hallitusohjelma edellyttävät kansalaisten yhdenvertaista kohtelua, tämän perusteella on syytä kysyä millä aikataululla verotuksen oikeudenmukaisuutta lisätään. Hallitusohjelmaan kirjatut kehitysasiat olivat myös eduskuntavaalien lupauksina ja siksi niitä perätään. Veronmaksukyvyn lisääminen olisi nyt tarpeen kun kunnallisverot, arvonlisä- ja energiaverot nousevat, mutta työeläkkeet nousevat enintäin vain 0,26 %, eikä se tietenkään riitä veronkorotuksien kompensointiin, eikä ne verot vaikuta siihen kulutuskorimittariinkaan.
Esko Järvenpää kaupunginvaltuutettu (SSP) Jämsä.
24.1.2010
Virkamiesvaltaa
Viikonvaihteen uutisista sai lukea, että hallitus ei muka puutueläketyöryhmän työskentelyyn. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan eläkeasioita pohtivalla Rantalan työryhmällä on vahva tahto onnistua, eikä poliitikkojen pitäisi sotkea asioita. Työryhmässä valtiovallan edustajana istuvaa valtiosihteeri Raimo Sailasta ei ole myöskään ohjeistettu millään tavalla Kataisen mukaan (HS 23.01.2010).
Toisaalta toimittaja Kari Huovila kirjoittaa samana päivänä Aamulehdessä, että valtiosihteeri Raimo Sailas virkamiehineen ohjeistaa ministereitä talousasioissa pitkäaikaisella kokemuksellaan,joten myös eläkeasioissa hän saattaa olla ministereitä viisaampi, eikä ministereiden näin ollen ole syytäkään ohjeistaa hallituksen edustajaa.
Kansanedustajat valitaan kauneimmista ehdokkaista elinkeinoelämän valtaisalla mainosrahalla ja kun suursijoittaja Vilppula on panostanut vain ministereiksi nouseviin kansanedustajiin, omien sanojensa mukaan,niin tarvitaankin sitten viisaita virkamiehiä asioiden hoitoon.
Demokratiasta ja kansanvallasta puhuminen alkaa tuntua satuilulta.
Eläkepolitiikassa ei kuitenkaan työurat ole se tärkein asia, vaan leikatun indeksin aiheuttama, yleistä taloutta jähmettävä miljoonan eläkeläisen ostovoiman heikkeneminen ja köyhyyden lisääntyminen. Samaan aikaan, eläkeläisten työstä kerättyjen eläkelaitosten rahastojen tuotot kehittyvät suotuisasti, luoden jakovaraa omistajiensa hyvinvointiin. Sitä ei kuitenkaan jaeta vaan kuormitetaan valtion sosiaalibudjettia tarpeettomasti. Toivotaan, että Sailas
neuvoo tässäkin asiassa hallitusta.
13.1.2010
Suomessa on vahva ja kasvava eläkevarallisuus.
Lehdissä on tämän tuosta turhan huolestuneita kirjoituksia eliniän pituudesta. Huolta syntyy, siitä kun elinikä lisääntyy ja eläkemenot kasvavat samanaikaisesti työikäiset vähenee. Huolestuneisuuteen ei ole syytä, sillä valtakunnan asiantuntija Eläketurvakeskus on mallittanut eläkepolitiikan tulot ja menot pitkällä aikavälillä. Se on huomioinut myös suuret ikäluokat jotka olivat jo koulussa v.1962 kun työeläkelaki säädettiin ja eläketurvaa määritettiin. Työvoimapulakaan ei yllätä jos koulutus suunnataan oikein ja tuottavuus kehittyy entiseen malliin.
Lähivuosien suhteen tilanne on hallinnassa, sen voi todeta ETK lausunnosta. ”Lakisääteisten eläkemenojen bruttokansantuoteosuus kasvaa sekä lähitulevaisuudessa että lähivuosikymmeninä. 2030-luvulta lähtien eläkemenojen osuus bruttokansantuotteesta vakiintuu noin 14–15 prosenttiin, kun se viime vuonna oli 11 prosenttia.”. Pitkän aikavälin ennusteissa käytettyjen oletusten valossa työeläkkeiden reaaliarvo nousee 50 prosenttia seuraavan 20 vuoden aikana. Vuoteen 2050 mennessä eläkkeiden reaaliarvo kaksinkertaistuu. Laskelmien mukaan korvausasteet ja suhteellinen eläketaso kääntyvät kuitenkin hienoiseen laskuun pitkällä aikavälillä.
Ajankohtaisia hyviä uutisia kuuluu toiselta suurimmalta eläkeyhtiöltä seuraavasti. ”Ilmarinen on toipunut nopeasti historiallisen vaikeasta markkinatilanteesta. Ilmarisen sijoitusten tuotto vuodelta 2009 oli 15,8 prosenttia. Inflaation oltua lähes olematon tulos on reaalisesti yhtiön kaikkien aikojen ennätys.”. Ilmarisen tulos johtuu hyvästä sijoitusosaamisesta, mutta alkupääoma on maksettu nyt eläkkeellä olevien työstä. Kaikkien eläkerahastojen yhteenlasketut keskimääräiset vuosituotot tulevat asettumaan 7 miljardin euron paikkeille ja toistaiseksi ne on liitetty aina vain pääomiin, jotka viime syksynä olivat 121,6 miljardia euroa. Valtakunnan eläkevarallisuuden voidaan sanoa olevan hyvällä tolalla ja eläkejärjestelmän hallinnassa. Eläkkeiden ostovoiman päivitykselle on syntynyt jakovaraa tuotoista ja leikatunindeksin lakimuutokselle on hyvät perusteet.
Esko Järvenpää Jämsä.
Lisätietoja: www.etk.fi www.ilmarinen.fi
*****
7.1.2010
Valtio voi hyvin, kunnat huonosti.
Suomalaisten rahoitusvarallisuus oli syyskuun lopussa Finanssialan Keskusliiton tilastojen mukaan noin 128 miljardia euroa. Summa on kasvanut huimasti kymmenessä vuodessa. Vuosikymmenen alkaessa suomalaisilla oli säästössä hitusen yli 80 miljardia euroa. Henkeä kohti varallisuus on kasvanut pyöreästi 9 000 eurolla.
Loppuvuodesta on tullut toinenkin hyvä uutinen, luottoluokittaja Standart & Poors näkee maamme talouden tilan suhteellisen hyvänä ja antaa AAA- erittäin hyvän arvosanan. Valtiontalous voi suhteellisen hyvin, mutta samanaikaisesti kuntatalous voi kehnosti.
Kunta- alan asiantuntijoiden mukaan valtio on lisännyt kunnille uusia tehtäviä ja valtion rahoitusosuus on samanaikaisesti kaventunut, lisäksi lama vaikuttaa yhteisöverojen vähentymisenä ja heikentyneen työllisyyden kautta kuntien ahdinkoon. Kuntaliitoksetkaan eivät tässä tilanteessa ole parantaneet taloutta, vaikka leveimmillä harteilla niihin houkuteltiin.
Tulevissa eduskuntavaaleissa hallituksen harjoittama kuntien taloudellisen tilan rutistus, tulee ankaran kritiikin kohteeksi. Joululomalle valmistautuvassa eduskunnan kyselytunnilla valtiovarainministeri Jyrki Katainen väitti moneen kertaan, ettei verotus nouse. Hän ohitti tämänvuoden kuntaverojen rajun nousun, samoin kuin kesällä voimaan tulevan kaikkien hyödykkeiden arvonlisäveron nousun, aivan kuin ne eivät kuuluisi hallitukselle lainkaan. |