Senioriblogi

Yhteystiedot

Suomen Senioripuolue
suomensenioripuolue
@gmail.com

Puheenjohtaja
Heikki Silván
puh. 0500-311676
heikki.silvan@gmail.com


Järjestösihteeri
Ulla Lilius
puh. 040-8479724
lilius.ulla@gmail.com

Tiedottaja
Matti Hölsä
puh. 046-8102831
matti.holsa@fonet.fi


 

-

Ajankohtaista Keski-Suomesta

Esko Järvenpää SSP, kaupunginvaltuutettu, Jämsä, kirjoittaa:

23.2.2010

Puoluepolitiikan uusjako on alkanut

 

Perinteinen puoluepolitiikka ei enää periydy seuraavalle sukupolvelle,
siitä ovat osoituksena äänestysaktiivisuuden lasku.

Kampanjatalkoolaisia on yhä vaikeampi saada ja siksi tarvitaan rahaa
kampanjoiden läpivientiin. Valtio eikä elinkeinoelämä  kuitenkaan
rahoita uusia puolueita, joiden on edelleen selvittävä perinteisin
puhtain menetelmin.

Jämsän kunnallisvaaleissa v.2008 syntyi uudenlainen vallanjako kun
perinteiset puolueet hävisivät äänimäärissä ja esiin nousi uusia
ryhmittymiä. Uusijamsa.fi toimii lähellä kuntalaista, ilman
puoluejäsenyyttä. Näillä linjauksilla se sai viisi valtuutettua ja kun
muita uusia aatesuuntia KD, PS ja SSP tuli valtuustoon kolme,
muuttuivat vanhat asetelmat.

Vaihtoehdoksi ja ennen pitkää myös toimivaksi käytännön ratkaisuksi
näyttävät nousevan niin meillä Suomessa kuin myös muulla Länsimaissa
yhden asian puolueet, joissa ovat keskeisessä asemassa intressiryhmät.
Asiantuntemus näissä puolueissa ei siis ole ideologinen vaan tietyn
alan, asian tai ryhmittymän tietotaitoa osoittava. Tällaisista
puolueista esimerkkeinä on Vihreät sekä nousussa oleva eläkeläisten
etuja ajava Suomen Senioripuolue.

Esko Järvenpää (ssp) kaupunginvaltuutettu Jämsä.

 

******

23.02.2010

Asumisen piiskaverot johtavat harhaan


Maan hallitus aikoo häätää vaalien alla ikääntyneet omakotiasujat
kerrostaloihin nostamalla energian hintoja ensivuonna kohtuuttomasti.
Lämmitysöljyn veroa nostetaan kaksinkertaiseksi ja sähköveroa
nostetaan kannattamattoman tuulienergian tukemiseksi. Maassa on
neljännesmiljoonaa toimivaa öljylämmitysjärjestelmää joiden
romuttaminen olisi kansallista tuhlausta.

Sähköenergiaan siirtyminen edellyttäisi yhden ydinvoimalaitoksen
lisää. Sähköenergian hintaan lisätään myös tukivero tuulimyllyille,
joten kalliiksi sekin vaihtoehto tulee, kaiken lisäksi
tuulivoimaloiden hiilijalanjälki onkin yllättäen ydinvoimaa suurempi
(Professori Martti Tiurin mukaan).

Korotukset tehdään ilmastomuutoksen torjumisen varjolla, mutta siihen
öljylämmityksen vähentäminen ei auta. Öljypolton savukaasut ovat
pellettiä puhtaammat. Piiskaohjaus pelletin käyttöön saattaa
epäonnistua kun lämmitysmuoto on todettu työlääksi ja ilmastotutkijat
varoittelevat pienhiukkaspäästöistä.

Toisaalta pitkään eläkkeellä olleiden leikatuilla eläkkeillä ei
lämmitysjärjestelmän uusinvestointeja pysty tekemään ja ARA
avustuksetkaan eivät riitä uuden lämmitystekniikan hankintaan.
Seurauksena on vastentahtoinen luopuminen omasta ehkä itse
rakennetusta talosta ja siirtyminen palvelu tai muuhun vastaavaan
kunnalliseen asumiseen. Nyt käydään murentamaan aiemmin asetettuja
hyviä arvoja, ikääntyneiden omassa kodissa, kaiken ikää, asumisen
suhteen.

Loppulaskun tästäkin heikennyksestä maksaa ahdinkoon joutuneet kunnat.
Tämän hallituksen aikana, kunta- asiantuntijoiden mukaan,
liitosnöyryydestä huolimatta valtio ei ole ohjannut riittävästi
toimintaedellytyksiä sisämaan kunnille. Kurjistamispolitiikan tavoite
näyttää olevan muutaman kaupunkikeskuksen suosiminen.
Hallitusohjelmaan oli kirjattu toisin ja ensitalven vaalikampanjoissa
piiskaverojen ohjauksesta ei puhuta, mutta kyllä kansa muistaa.

Esko Järvenpää (ssp) kaupunginvaltuutettu Jämsä.

*****

4.2.2010

Hallitusohjelman lupaus on lunastusvaiheessa.


Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen
ehdottaa (23.01.2010 HS.), että palkkaverotus jäädytettäisiin
nykytasolleen ensi tulevaksi vaalikaudeksi. Katainen katsoi puheessaan
kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa, että kolmen suurimman
puolueen pitäisi antaa sitoumus siitä, että palkkaverotusta ei
kiristetä tai sitä jopa kevennetään. Ministeri ei kosketellut
puheessaan jo työuransa lopettaneiden jälkipalkan eli eläkkeiden
verotusta.

Maan hallitus on kautensa loppusuoralla ja eläkeläiset odottavat
verolupauksen lunastamista. Pääministeri Matti Vanhasen toisessa
hallitusohjelmassa lukee nimittäin sanatarkasti näin: ”Verotuksen
oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi eläkeläisten verotus alennetaan
kaikilla tulotasoilla korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle…”.

Otanta 1.12.09 verohallituksen verolaskurin mukaan osoittaa kuitenkin,
että Jyväskylässä keskimääräistä eläkettä 1300 € kuukaudessa
ansaitsevan veroprosentti on 17 ja vastaavasta ansiotulosta se onkin
vain 12 prosenttia. Aiemmin on selitetty eron johtuvan työssäkäyvän
työeläkemaksusta, se on kuitenkin riittämätön perustelu, sehän
tarkoittaisi toiseen kertaan perittävää maksua eläkeläiseltä.

Voimaanastuva EU perustuslaki sekä ilmeisesti myös hallitusohjelma
edellyttävät kansalaisten yhdenvertaista kohtelua, tämän perusteella
on syytä kysyä millä aikataululla verotuksen oikeudenmukaisuutta
lisätään. Hallitusohjelmaan kirjatut kehitysasiat olivat myös
eduskuntavaalien lupauksina ja siksi niitä perätään. Veronmaksukyvyn
lisääminen olisi nyt tarpeen kun kunnallisverot, arvonlisä- ja
energiaverot nousevat, mutta työeläkkeet nousevat enintäin vain 0,26
%, eikä se tietenkään riitä veronkorotuksien kompensointiin, eikä ne
verot vaikuta siihen kulutuskorimittariinkaan.

Esko Järvenpää kaupunginvaltuutettu (SSP) Jämsä.

 

 

 

24.1.2010

Virkamiesvaltaa

Viikonvaihteen uutisista sai lukea, että hallitus ei muka puutueläketyöryhmän työskentelyyn. Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen mukaan eläkeasioita pohtivalla Rantalan työryhmällä on vahva tahto onnistua, eikä poliitikkojen pitäisi sotkea asioita. Työryhmässä valtiovallan edustajana istuvaa valtiosihteeri Raimo Sailasta ei ole myöskään ohjeistettu millään tavalla Kataisen mukaan (HS 23.01.2010).
Toisaalta toimittaja Kari Huovila kirjoittaa samana päivänä Aamulehdessä, että valtiosihteeri Raimo Sailas virkamiehineen ohjeistaa ministereitä talousasioissa pitkäaikaisella kokemuksellaan,joten myös eläkeasioissa hän saattaa olla ministereitä viisaampi, eikä ministereiden näin ollen ole syytäkään ohjeistaa hallituksen edustajaa.
Kansanedustajat valitaan kauneimmista ehdokkaista elinkeinoelämän valtaisalla mainosrahalla ja kun suursijoittaja Vilppula on panostanut vain ministereiksi nouseviin kansanedustajiin, omien sanojensa mukaan,niin tarvitaankin sitten viisaita virkamiehiä asioiden hoitoon.
Demokratiasta ja kansanvallasta puhuminen alkaa tuntua satuilulta.
Eläkepolitiikassa ei kuitenkaan työurat ole se tärkein asia, vaan  leikatun indeksin aiheuttama, yleistä taloutta jähmettävä miljoonan eläkeläisen ostovoiman heikkeneminen ja köyhyyden lisääntyminen. Samaan aikaan, eläkeläisten työstä kerättyjen eläkelaitosten rahastojen tuotot kehittyvät suotuisasti, luoden jakovaraa omistajiensa hyvinvointiin. Sitä ei kuitenkaan jaeta vaan kuormitetaan valtion sosiaalibudjettia tarpeettomasti. Toivotaan, että Sailas
neuvoo tässäkin asiassa hallitusta.

 


 

13.1.2010

Suomessa on vahva ja kasvava eläkevarallisuus.

Lehdissä on tämän tuosta turhan huolestuneita kirjoituksia eliniän
pituudesta. Huolta syntyy, siitä kun elinikä lisääntyy ja eläkemenot
kasvavat samanaikaisesti työikäiset vähenee. Huolestuneisuuteen ei ole
syytä, sillä valtakunnan asiantuntija Eläketurvakeskus on mallittanut
eläkepolitiikan tulot ja menot pitkällä aikavälillä. Se on huomioinut
myös suuret ikäluokat jotka olivat jo koulussa v.1962 kun työeläkelaki
säädettiin ja eläketurvaa määritettiin. Työvoimapulakaan ei yllätä jos
koulutus suunnataan oikein ja tuottavuus kehittyy entiseen malliin.

Lähivuosien suhteen tilanne on hallinnassa, sen voi todeta ETK lausunnosta.
”Lakisääteisten eläkemenojen bruttokansantuoteosuus kasvaa sekä
lähitulevaisuudessa että lähivuosikymmeninä. 2030-luvulta lähtien
eläkemenojen osuus bruttokansantuotteesta vakiintuu noin 14–15
prosenttiin, kun se viime vuonna oli 11 prosenttia.”.
Pitkän aikavälin ennusteissa käytettyjen oletusten valossa
työeläkkeiden reaaliarvo nousee 50 prosenttia seuraavan 20 vuoden
aikana. Vuoteen 2050 mennessä eläkkeiden reaaliarvo kaksinkertaistuu.
Laskelmien mukaan korvausasteet ja suhteellinen eläketaso kääntyvät
kuitenkin hienoiseen laskuun pitkällä aikavälillä.

Ajankohtaisia hyviä uutisia kuuluu toiselta suurimmalta eläkeyhtiöltä
seuraavasti. ”Ilmarinen on toipunut nopeasti historiallisen vaikeasta
markkinatilanteesta. Ilmarisen sijoitusten tuotto vuodelta 2009 oli
15,8 prosenttia. Inflaation oltua lähes olematon tulos on reaalisesti
yhtiön kaikkien aikojen ennätys.”. Ilmarisen tulos johtuu hyvästä
sijoitusosaamisesta, mutta alkupääoma on maksettu nyt eläkkeellä
olevien työstä.  Kaikkien eläkerahastojen yhteenlasketut
keskimääräiset vuosituotot tulevat asettumaan 7 miljardin euron
paikkeille ja toistaiseksi ne on liitetty aina vain pääomiin, jotka
viime syksynä olivat 121,6 miljardia euroa. Valtakunnan
eläkevarallisuuden voidaan sanoa olevan hyvällä tolalla ja
eläkejärjestelmän hallinnassa. Eläkkeiden ostovoiman päivitykselle on
syntynyt jakovaraa tuotoista ja leikatunindeksin lakimuutokselle on
hyvät perusteet.

Esko Järvenpää Jämsä.

Lisätietoja:
www.etk.fi
www.ilmarinen.fi

*****

 

7.1.2010

Valtio voi hyvin, kunnat huonosti.

Suomalaisten rahoitusvarallisuus oli syyskuun lopussa Finanssialan
Keskusliiton tilastojen mukaan noin 128 miljardia euroa. Summa on
kasvanut huimasti kymmenessä vuodessa. Vuosikymmenen alkaessa
suomalaisilla oli säästössä hitusen  yli  80 miljardia euroa. Henkeä
kohti varallisuus on kasvanut pyöreästi 9 000 eurolla.

Loppuvuodesta on tullut toinenkin hyvä uutinen, luottoluokittaja
Standart & Poors näkee maamme talouden tilan suhteellisen hyvänä ja
antaa AAA-  erittäin hyvän arvosanan. Valtiontalous voi suhteellisen
hyvin, mutta samanaikaisesti kuntatalous voi kehnosti.

Kunta- alan asiantuntijoiden mukaan valtio on lisännyt kunnille uusia
tehtäviä ja valtion rahoitusosuus on samanaikaisesti kaventunut,
lisäksi lama vaikuttaa yhteisöverojen vähentymisenä ja heikentyneen
työllisyyden kautta kuntien ahdinkoon. Kuntaliitoksetkaan eivät tässä
tilanteessa ole parantaneet taloutta, vaikka leveimmillä harteilla
niihin houkuteltiin.

Tulevissa eduskuntavaaleissa hallituksen harjoittama kuntien
taloudellisen tilan rutistus, tulee ankaran kritiikin kohteeksi.
Joululomalle valmistautuvassa eduskunnan kyselytunnilla
valtiovarainministeri Jyrki Katainen väitti moneen kertaan, ettei
verotus nouse. Hän ohitti tämänvuoden kuntaverojen rajun nousun,
samoin kuin kesällä voimaan tulevan kaikkien hyödykkeiden
arvonlisäveron nousun, aivan kuin ne eivät kuuluisi hallitukselle
lainkaan.