Senioriblogi

Yhteystiedot

Suomen Senioripuolue
suomensenioripuolue
@gmail.com

Puheenjohtaja
Heikki Silván
puh. 0500-311676
heikki.silvan@gmail.com


Järjestösihteeri
Ulla Lilius
puh. 040-8479724
lilius.ulla@gmail.com

Tiedottaja
Matti Hölsä
puh. 046-8102831
matti.holsa@fonet.fi


Reijo Kauppilan blogit

 

14.1.2010

Paljonko on valelääkäreitä?

Tänään aamulehti kertoo, että Suomen matkalaukkukiistan yhteydessä tapahtui niin, että Finnairin suorittaman henkilöstön ulkoistamisen yhteydessä 200 baronalaista jäi sairauslomalle. Kuinka tällainen on mahdollista ilman valelääkäreitä tai muita valeterveydenhoitoalan henkilökuntaa?  Millaisia diagnooseja mahdettiin tehdä ja ketkä olivat niistä vastuussa?  Tehtiinkö vääriä diagnooseja tai annettiinko vääriä lääkkeitä?  Ilmeisesti näin tehtiin ja nämä tapaukset pitäisi jälkeenpäin tutkia, sillä oikeat lääkkeet antoi valtakunnansovittelija Salonius. Onko häntä nimitettävä valelääkäriksi, vaikka hän ilmeisesti osui parhaiten taudin ytimeen ja osasi kirjoittaa oikean reseptin.

Tapaus osoittaa sen, että meidän terveydenhoitojärjestelmä on tasolla, jota  kuka hyvänsä ” kadun mies”  voi pilkata ja toimia jopa vuosia lääkärinä ilman asianmukaista koulutusta.  Tämä taso tulee ilmi myös siinä, että esim. Tampereella ei kiireelliseksi potilaaksi määritelty saa kärsiä ja odottaa lääkärille pääsyä jopa puoli vuotta.  Ihmettelen miten kiireellisiä tapauksia olivat baronalaiset, jotka saivat todistuksen sairauden takia töistä poissaoloon välittömästi.  

Systeemi on ajautunut umpikujaan.  Jään odottamaan sitä, milloin valelääkärit tekevät ensimmäisen umpisuolen leikkauksen!

Reijo Kauppila, valtiot.tri

*****

13.1.2010

Työeläkejärjestelmässä on mätää!

Työeläkeyhteisöt hallinnoivat yli sadan miljardin euron suuruista eläkkeisiin tarkoitettua pääomaa.  Mukana on 16 eläkesäätiötä, kassoja on 8, lisäksi on julkisia yhteisöjä ja vakuutusyhtiöitä. Missä raha virtaa siellä on myös suurimmat epäkohdat ja epäterveimmät ilmiöt. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole kyennyt kitkemään edes räikeimpiä järjestelmään pesiytyneitä ongelmia.

Tavallinen kansalainen on olettanut ja pitänyt jopa itsestään selvänä sitä, että maksetut työeläkemaksut menevät täysimääräisesti eläkkeiden maksuun ennemmin tai myöhemmin.  Eläkesäätiöt ovat viime aikoina olleet esillä siksi, että monet työeläkkeitä hallinnoineet säätiöt lopettivat viime vuoden lopulla tai ovat lopettamassa työeläkeyhtiönä toimimisen.  Tähän on ollut pontimena se, että eläkesäätiöt ovat voineet siirtää eläkevaroja lopettamisen yhteydessä omaan toimintaansa.   Eläkevarat ovat muodostuneet työantajan ja työtekijöiden maksamista lakisääteisistä maksuista ja pääomatuloista.  Mikäli pääomatuotot ovat olleet eläkeyhteisöillä hyvät ja vakavaraisuussäädökset ovat antaneet mahdollisuuden, ovat eläkesäätiöt voineet toiminnan loputtua siirtää varoja omille tileilleen.  Tähän oli hyvä tilaisuus viime vuonna, koska yhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksia lievennettiin laman takia. Eläkeyhtiöiden pääomasijoitukset kuitenkin loppuvuodesta kasvoivat runsaasti pörssikurssien noustessa. Säätiöille kertyi nopeasti varoja yli vaadittavan vastuuosuuden. Tällä tavalla säätiöt saivat lopettamisen yhteydessä siirtää itselleen eläkkeisiin perittyjä varoja yhteensä n. 350 milj. euroa.  Lisäksi eläkkeitä hallinnoivat yhtiöt, säätiöt ja kassat käyttivät hallinnointikuluihin eläkevaroja yli 650 milj. euroa.  Tämän lisäksi eläkevaroilla kustannettiin lukuisten valtakunnallisten eläkeorganisaatioiden toimintaa, joista kuluja aiheutui satoja milj. euroja. Organisaatioista osa palvelee erinomaisesti vain poliittisten puolueiden tarkoituksia.

Viime vuosi oli ennätysvuosi siinä suhteessa, miten eläkevaroja, siis yli 1 miljardi euroa, käytettiin massamme muihin kuin eläketarkoituksiin.  Kuinka laillista sitten on ollut siirtää eläkevaroja omaan käyttöön? Kaikki johtavat poliittiset puolueet ovat hyväksyneet korruptiiviset toimet. Tämän on mahdollistanut eläkesäätiölakiin ja eläkevakuutusyhtiölakiin kirjatut säädökset.  Näiden epäoikeudenmukaisten säännösten noudattamista valvoo finanssivalvonta ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Jakovaraa olisi pientä eläkettä saavien nostamiseen köyhyysloukuista, jos eläkejärjestelmän mädännäisyydet korjattaisiin.  Suomessa ongelmat ovat niin vakavia, että koko työeläkejärjestelmä olisi uudistettava.  Julkisuudessa ministeri Hyssälän mainitsemat uudistukset ovat riittämättömiä. Omat ja eläkerahat ovat menneet yhteisöillä sekaisin. Kiireesti olisi muutettava lakia siten, ettei hallinnoija voisi siirtää eläkepääomia omiin tarkoituksiinsa. Kaikkien työeläkkeiden perintä olisi keskitettävä yhdelle elimelle joko valtiokonttorille tai kansaneläkelaitokselle. Tällöin valvonta olisi taloudellista ja tehokasta.  Hallintokuluja on tehokkaasti valvottava ja julkisilla tai eläkkeisiin tarkoitetuilla varoilla toimivia eläkkeisiin liittyviä hallinto-organisaatiota on lopetettava.  Näin kertyneillä varoilla pientä eläkettä saavien eläkkeitä voitaisiin korotettaa.

Reijo Kauppila
valtiot.tri  SSP:n varapj.

 

 *****

16.12.2009

 

Pääministeri joutui ilmastohuijauksen kohteeksi

Suuri joukko arvovaltaisia ihmisiä kokoontui Kööpenhaminaan pohtimaan sitä, paljonko pitäisi maksaa ja kenelle kun ilmasto väitteiden mukaan lämpenee.  Tilanne on kuin Anderssénin sadussa Kuninkaan vaatteista, joita ei ollut lainkaan, mutta kaikki niitä ihastelivat.  Kukaan politiikoista ei nytkään uskaltanut sanoa epäilystään ilmoille sen pelossa, että leimattaisiin täysin takapajuiseksi ja tyhmäksi, koska arvovaltainen tutkijajoukko on tehnyt skenaarion ilmaston lämpenemisestä, joka uhkaisi koko maailmaa. Samaan aikaan ilmatieteilijät epäonnistuvat kahden kolmenpäivän sääennusteissä toistuvasti,  mutta korkea raati uskottelee, että he pystyvät laskemaan erilleen ihmisen aiheuttaman ilmaston lämpenemisen asteen tarkkuudella huolimatta luonnon muista vaikutuksista.

Monet ilmastouskovaisista uskovat, kuin lapsi joulupukkiin, vakavissaan, että ihminen voisi estää maapallon ilman lämpenemistä vähentämällä hiilidioksidin määrää ilmakehässä, vaikka maapalolla olisi menossa mikä trendi hyvänsä.  Voidaan siis kysyä. Kuinka asiantuntijajoukko on voinut laskea ilmakehän sietokyvyn hiilidioksidille, hiilidioksidin haihtumisen määrän ilmakehästä ja kasvillisuuden kyvyn käyttää hyväksi hiilidioksidia. Ihmettelen suuresti sitä, miten raati on voinut ottaa huomioon auringon vaikutuksen muutokset vuosia etukäteen tai merivirtojen muutosten vaikutukset, joiden merkitys ilman lämpöön on varmasti suurempi kuin ihmisen vaikutus.  Miten he ovat ottaneet huomioon etukäteen mahdolliset tulivuoden purkaukset, jotka saattavat kylmentää koko maapallon ilmakehää vuosia?  Ilmastouskovaisten suggestio on ollut Kööpenhaminassa vahva ja poliitikot ovat pelänneet möhlivänsä pahanpäiväisesti ja tämä pelko on saanut aikaan sen mitä he pelkäsivät: kaikkien aikojen suurimmat möhlinnät. Niinpä poliitikot toinen toisensa perässä ovat kilpaa luvanneet pumpata ilmaan rahaa, kohdekin löytyi: kehitysmaat.  Kehitysmaat ovat lähteneet huijaukseen mukaan ikään kuin rahalla voitaisiin hoitaa ongelmaa tai estää ilmaston lämpenemistä. Ilmastotutkijat tietävät varsin hyvin, että maapallon lämpötila ei ole koskaan paikallaan vaan se joko kylmenee tai lämpenee, eikä ihminen voi sille mitään.

Yhtäältä, eiköhän meillä suomalaisilla ole ollut suurempi ongelma sopeutua ilmaston muutoksiin, ja nykyään joka vuotuiseen pakkaskauteen kuin lämpimän maan asukkailla. Toisaalta Suomi on kuin hiilinielu, jossa joka ikinen niemi ja notko kasvavat puuta ja pensasta.  Mutta täältä pääministeri lupaa heti  110 milj.euroa ja ilmoittaa, että tämä on vasta alkua avustuksille.  Tämä summa on jo monta kertaa enemmän kuin Kiinan, Intian tai USA:n lupaukset henkeä koti, vaikka USA ja Euroopan edustajat tulivat yhtälailla huijatuiksi.

Toinen asia on kokonaan se, että ihmisen tulee suojella ilmaa jota hengitämme. Siihen pitäisi löytää lainsäädännöllisiä keinoja ja keinoja kehittää sellaista teknologiaa, joka ei saastuta ilmakehää.  Tässä meillä on vastuu jokaisella, enkä sitä halua vähätellä.  Tästä erillään olisi pidettävä kehitysapua, jota voitaisiin suunnata vähäpäästöisen teollisuuden rakentamiseen kehitysmaissa.

Reijo Kauppila, valt. tri