Senioripuolueen esitykset ministeri Hyssälälle
Suomen Senioripuolue luovutti 28.4.2010 klo 13.45 sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle ja kaikille eduskuntapuolueillekolme esitystä liittyen eläkelainsäädäntöön, työeläkkeiden indeksiin ja verotukseen sekä koko työeläkejärjestelmään.
Puheenjohtaja Heikki Silvan
alustaa ministeri Liisa Hyssälän
tapaamisessa.
Varapuheenjohtaja Reijo Kauppila esittelee Senioripuolueen esityksiä.
Ensimmäisessä esityksessä vaaditaan vanhus-käsitteen poistamista eläkelainsäädännöstä leimaavana ja alistavana. Seniorit ovat huolissaan eläkeläisiin ja myös vanhuksiin kohdistuvasta syrjinnästä. Siksi puolue ehdottaa, että eläkkeistä käytetään nimityksiä työeläke ja kansaneläke eikä käytettäisi lainkaan ihmistä kuvailevia käsitteitä. Toinen esitys on, että taitettu 20/80-eläkeindeksi muutetaan 50/50 indeksiksi, jolloin työeläkkeet seuraisivat puoliksi elinkustannusten ja puoliksi palkkojen nousua. Näin ehkäistäisiin eläkkeiden ostovoiman kohtuuton aleneminen. - Myös eläkkeiden verotus on lopultakin saatava samaksi kuin vastaavan palkan verotus, kuten Vanhasen hallitusohjelmassa luvattiin. Kolmas esitys koskee sekavaksi ja tehottomaksi paisuneen työeläkejärjestelmän uusimista. Toiminnot pitää uusia yhden, korkeintaan kahden toimijan alaisuuteen ja antaa valvonta sosiaali ja terveysministeriölle. Näin voitaisiin säästää hallintokuluja yksi miljardi euroa ja saada pääomille 1,5 miljardia euroa lisää tuottoja. Alla ovat esitykset kokonaisuudessaan.
Heikki Silván
Puheenjohtaja
Suomen Senioripuolue r.p.
0500-311675
heikki.silvan@gmail.com
Reijo Kauppila 1. vpj
040-5116578
reijo.kauppila@elisanet.fi
Ulla Lilius
0408479724 Järjestösihteeri
lilius.ulla@gmail.com
Senioripuolueen esitykset ministeri Hyssälälle ja eduskuntapuolueille 28.4.2010: -----------------------------------------------------------------------------
Suomen Eduskunta
Puolueiden eduskuntaryhmät
Asia: Vanhus -käsitteen poistaminen eläkkeistä ja eläkelainsäädännöstä
Sana vanhus on saanut ajan myötä sellaisia sisältöjä, että sen käyttäminen
eläkeasioissa on hämmentävää ja epäasiallista. Ihmisen eliniän pidetessä ja
ikäihmisten terveystilanteen parantuessa ei eläkeikäisiä 63- ja 65-vuotiaita
voida yleisesti pitää vanhuksina.
Vanhus-sanalla usein kuvataan iäkästä henkilöä, jolla on korkeasta iästä
johtuvia fyysisiä ja henkisiä vajavaisuuksia. Vanhus-sana kuvaa
erinomaisesti ihmisen haurautta ja iästä johtuvaa heikkoutta. Sanalla on
henkilöä syrjivä ja vähättelevä luonne silloin kun sitä käytetään terveistä
ja hyvissä voimissaan olevista 63 tai 65 vuotta täyttäneistä ihmisistä. Se
loukkaa tällöin käytettynä ihmisen itsetuntoa, alistaa ja aliarvioi ihmisen
potentiaalisia tietoja, taitoja ja kykyjä eläkeläisenä. Elämän
loppuvaiheessa käytettynä vanhus-käsite osuu kohdalleen. Eläkeläisiä on
hyvin erilaisia ja heitä voitaisiin kuvailla monilla muilla sanoilla ottaen
huomioon heidän persoonalliset piirteensä, vahvuutensa ja heikkoutensa.
Lainsäädännössä olisi kuitenkin pyrittävä neutraaleihin ja asiallisiin
ilmaisuihin kuvailevien ilmaisujen sijaan.
Vanhus-sanan käyttäminen viranomaisten taholta liian varhaisessa vaiheessa
pitää sisällään ihmiselle suggestion, ehdotuksen menemisestä sanan mukaiseen
tilaan - olemaan vanhuksena. Suggestiona sillä on ihmisiä vanhentava,
alistava ja passivoiva vaikutus. Se pyrkii ajamaan ihmisen vanhuksen rooliin
ja ottamaan itselleen ylleen siihen kuuluvia avuttomuuden kaapuja.
Suomen Senioripuolue on huolestunut eläkeläisiin ja myös vanhuksiin
kohdistuvasta syrjinnästä. Siksi puolueemme ehdottaa, että eläkkeistä
käytetään nimityksiä työeläke ja kansaneläke eikä käytettäisi lainkaan
ihmistä kuvailevia käsitteitä. Suomen Senioripuolue esittää, että
eläkelainsäädännössä ja asiakaspalvelussa luovuttaisiin vanhus-sanan
käyttämisestä, ellei kysymys ole vanhusten hoivapalveluista tai vanhusten
saattohoidosta, ja tehtäisiin tästä johtuvat muutokset lakeihin ja
asetuksiin.
Helsingissä huhtikuun 28 päivänä 2010
Suomen Senioripuolue r.p.
Heikki Silván Reijo Kauppila Ulla Lilius
puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja järjestösihteeri
----------------------------------------------------------------------------------------------------
Suomen Eduskunta
Puolueiden eduskuntaryhmät
Asia: Taitetun eläkeindeksi poistaminen, eläkkeiden verotuksen oikaisu ja
takuueläkkeen sitominen palkkaindeksiin
Vuodesta 1996 voimassa on ollut yhdenmukainen ns. taitettu eläkeindeksi,
joka on yleisesti tunnustettu epäoikeudenmukaiseksi. Eläkkeiden tarkoitus on
turvata eläkkeelle jääneiden henkilöiden toimeentulo ja ansiotason kehitys.
Siten olisikin kohtuullista, että myös eläkeläisten tulokehityksessä
otettaisiin huomioon yleinen taloudellinen kehitys ja ostovoiman
säilyttäminen.
Taitettu indeksi huonontaa vuosi vuodelta työeläkkeiden palkkoihin
suhteutettua ostovoimaa, koska siinä huomioidaan ainoastaan 20 prosenttia
palkkojen noususta. Eläkeläisen eläkkeen ostovoima vähenee keskimäärin 1-4
prosenttia vuodessa. Tänä vuonna eläkkeet jäävät jälkeen noin 1.5 %.
Työeläkejärjestelmän peruslähtökohdan pitäisi kuitenkin olla se, että eläke
on ansaittu ja maksettu palkka jo tehdystä työstä. Indeksihuononnuksen
vuoksi eläkkeensaajien tosiasiallinen tulotaso heikkenee joka vuosi. Suuri
määrä eläkeläisistä putoaa vuosittain köyhyysrajan alapuolelle ja osa
toimeentulotuen varaan.
Taitetun eläkeindeksi perusteella eläkeläiset olivat edellisen laman
maksumiehinä. Taitetun indeksin takia he joutuvat nyt osallistumaan
lamatalkoisiin uudestaan kohtuuttoman suurella osuudella, sillä 1990 luvun
laman ajoista eläkkeiden ostovoima on laskenut arvioiden mukaan 20-30 %.
Ankaraksi todettu leikkuri heikentää koko työeläkejärjestelmän
uskottavuutta.
Verotuksen tulisi olla niin oikeudenmukaista, ettei eläkeläisten verotus
olisi missään tapauksessa kovempaa kuin ansiotuloverotus. Vanhasen
hallitusohjelmassa on todettu, että "verotuksen oikeudenmukaisuuden
lisäämiseksi eläkeläisten verotus alennetaan kaikilla tulotasoilla
korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle." .
Objektiivisten tutkimusten mukaan eläkeläisten verotus on kuitenkin vielä
palkansaajien verotusta korkeampi. Verohallituksen tutkimuksen mukaan
keskimääräistä eläkettä 1344 ? kuukaudessa ansaitsevan veroprosentti on 17
ja vastaavasta ansiotulosta se on 12 prosenttia.
Senioripuolue esittää, että eläkeläisten oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen
kohtelun vuoksi kaikissa eläkkeissä olisi siirryttävä takaisin indeksiin,
jossa sekä palkkakehityksen että hintakehityksen osuus on 50 %. Eläkeläisten
verotus tulisi tarkistaa siten, ettei se missään tuloluokassa nouse
ansioverotusta korkeammaksi.
Samalla Suomen Senioripuolue esittää, että vuonna 2011 voimaantuleva
kansaneläkkeen takuueläke nostettaisiin inflaation takia heti 750 euroon
kuukaudessa ja sidottaisiin seuraamaan palkkaindeksiä.
Helsingissä huhtikuun 28 päivänä 2010
Suomen Senioripuolue r.p.
Heikki Silván Reijo Kauppila Ulla Lilius
puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja järjestösihteeri
--------------------------------------------------------------------------------------
Suomen Eduskunta
Puolueiden eduskuntaryhmät
Asia: Työeläkejärjestelmän uudistaminen
Suomen työeläkejärjestelmää hallinnoivat lukuisat eri tahot. Järjestelmässä
on vuosikymmenien aikana ilmennyt monia ongelmia, joita on hoidettu
perustamalla lisää organisaatioita. Työeläkejärjestelmämme on tehoton ja
hajanainen, siinä on havaittavissa lukuisia vakavia puutteita.
Räikeimmät epäkohdat liittyvät eläkejärjestelmää hallinnoivien tahojen
toimintaan ja puutteelliseen lainsäädäntöön. Lakisääteistä
työeläkevakuutusta hoitavat yksityisellä sektorilla työeläkevakuutusyhtiöt,
eläkekassat ja eläkesäätiöt. Näiden hallintokulut vaihtelevat suuresti.
Hallintokuluja lisää näiden valvonta ja tiedotus.
Vuodelta 2008 saatujen tietojen mukaan työeläkkeitä hallinnoivat
organisaatiot käyttivät yli 650 milj. euroa hallintokuluihin. Joillakin
kassoilla kulut olivat kaksinkertaiset toisten kuluihin verrattuna.
Kaikilla kulut ovat olleet kohtuuttoman suuria. Näihin kuluihin ei ole
luettu eläkkeitä organisoivien järjestöjen kuluja, kuten eläketurvakeskuksen
ja TELAN menoeriä. Arvioiden mukaan meillä käytetään pelkästään
työeläkkeiden hallinnoimiseen ja siitä tiedottamiseen noin 700-750 milj.
euroa vuodessa. Lisäksi tulevat vielä eläkkeitä koskevat kansaeläkelaitoksen
menot.
Eläkejärjestelmän hajauttaminen on tullut liian kalliiksi. Tästä esimerkkinä
mainittakoon muutaman tuhannen eläkeläisen eläkkeiden maksuja hoitavat
kassat, jotka kuluttavat hallintoon miljoonia euroja.
Järjestelmään on pesiytynyt poliittisen korruption aineksia, joita ei ole
haluttu poistaa. Päinvastoin eduskunta on syyllistynyt ylläpitämään ja
lisäämään epäterveitä piirteitä valmistelemalla ja hyväksymällä lakeja,
jotka ovat mahdollistaneet laillisen eläkevarojen "ryöstämisen" säätiöiden
omaan toimintaan. Viime aikoina säätiöt ovat käyttäneet hyväkseen näitä
mahdollisuuksia ja siirtäneet vuonna 2009 tammikuuhun 2010 mennessä
eläkeläisten varoja yli 360 milj. euroa omaan toimintaansa ja lopettaneet
säätiönä toimimisen. Tämän jälkeen niillä on mahdollisuus halutessaan
aloittaa puhtaalta pöydältä ja perustaa uudelleen eläkekassoja ja säätiöitä
hallinnoimaan eläkkeitä. Tähän lait antavat hyvät mahdollisuudet Suomessa.
Eläkkeitä hallinnoivien tahojen kylkeen on perustettu lukuisia
organisaatioita, jota toimivat joko valtionavustuksilla tai eläkeläisten
varoilla. Maan tapaan on kuulunut, että näissä on vallalla poliittiset
virkajärjestelyt. Hallinnoivat organisaatiot ja järjestöt käyttävät
työeläkevaroja sumeilematta ilman säästämistarkoituksia. Vakuutusyhtiöt ovat
käyttäneet eläkevaroja myös markkinointitarkoituksiin. Näiden tarpeettomien
organisaatioiden toimintaan käytetään useita milj. euroa vuodessa.
Pääomatuotot ovat kärsineet järjestelmän hajanaisuudesta. Noususuhdanteen
aikana eläkeyhtiöt saivat pääomaan vain muutaman prosentin vuotuisen tuoton,
kun yksityisellä sektorilla pääoman sijoittamistuotot olivat 10 -15 %
luokkaa. Pääoman hoidon hajanaisuudesta ja asiantuntemattomuudesta johtuen
työeläkejärjestelmä menettää sijoitustoiminnassa jopa 0.5-2 miljardia euroa
vuodessa.
Suomen Senioripuolueen esitykset:
1. Suomen Senioripuolue esittää, että työeläkejärjestelmä arvioitaisiin
uudelleen ja luotaisiin keskitetty järjestelmä, jossa toimijoita olisi vain
yksi tai korkeintaan kaksi. Yhden toimijan mallissa kaikki eläkkeet
keskitettäisiin esim. kansaeläkelaitokselle. Kahden toimijan mallissa
Eläketurvakeskus voisi hoitaa yksityisen ja Valtiokonttori julkisen sektorin
eläkkeiden hallinnoinnin.
2. Suomen Senioripuolue esittää, että toimintojen kontrollia tehostettaisiin
ja hallintokuluja valvottaisiin tehokkaasti. Sijoitustoiminta perustuisi
korkeaan asiantuntemukseen, tiukkoihin tuottolaskelmiin ja suurien riskien
välttämiseen. Valvonta kokonaisuudessaan annettaisiin sosiaali- ja
terveysministeriölle. Sen yhteydessä toimiva vakuutusvalvontavirasto olisi
alan ainoa eläkkeitä valvova virasto, joka olisi ministeriön ohjauksessa.
3. Annettaisiin pikaisesti ohjeet ja uudistettaisiin lainsäädäntöä siten,
etteivät säätiöt tai muut eläkkeiden hallinnoijat voisi siirtää enää missään
olosuhteissa eläkevaroja omaan toimintaansa.
4.Verovaroilla ja työeläkevaroilla toimivien organisaatioiden määrää
vähennettäisiin. Työeläkekassojen toiminnat lopetettaisiin, ja säätiöiltä ja
vakuutusyhtiöiltä lakkautettaisiin eläkkeiden hallinnointi.
Eläketurvakeskuksen ja työeläkeyhtiöiden muodostama AREK:n toiminta
lopetettaisiin ja sen tehtävät siirrettäisiin tilastokeskukselle ja
Eläketurvakeskukselle. Työeläkevakuuttajat ry TELA:n toiminta
lopetettaisiin. Informaatiota hoitaisi Eläketurvakeskus. Eläkesäätiöiden
yhteiselin lopetettaisiin.
Toimenpiteillä voitaisiin tavoitella noin 1 miljardin euron säästöjä ja
vastaavasti pääomalle 1.5 miljardin lisätuloja.
Helsingissä huhtikuun 28. päivänä 2010
Suomen Senioripuolue r.p.
Heikki Silván Reijo Kauppila Ulla Lilius
puheenjohtaja 1. varapuheenjohtaja järjestösihteeri |
